Alue ja Ympäristö -lehden järjestyksessään toisia Tutkimusmaistiaisia vietettiin verkossa kesäkuun puolivälissä. Tapahtuman ideana on pysähtyä hetkeksi juhlistamaan lehden eteen tehtyä työtä sekä tarjota nimen mukaisesti maistiaisia uuden numeron sisällöstä. Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut toinen päätoimittaja Ossi Ollinaho kertoi lehden kuulumisista ja tuoreen numeron sisällöstä. Lehdessä ilmestyi viisi tutkimusartikkelia, yksi vertaisarvioitu katsaus sekä lisäksi lektio, kirja-arvioita ja Epifyytti-teksti Virpi Suutarin elokuvasta Havumetsän lapset.
Toinen päätoimittaja Minna Santaoja kuvasi kotimaisten tiedelehtien toimittamisen reunaehtoja: vapaaehtoisuuteen nojaavan toimitustyön jatkuvuus voi olla vaakalaudalla sen viedessä aikaa tutkijoiden muulta työltä. Koska merkittävää parannusta kotimaisen tiedejulkaisemisen rahoitukseen ei ole näköpiirissä, peräänkuuluttavat päätoimittajat toimitustyön arvostusta esimerkiksi työaikana ja meriittinä rekrytoinneissa. Laadukas tiedejulkaiseminen tapahtuu kirjoittajien, vertaisarvioijien ja toimittajien tiiviissä yhteistyössä, ja toimitustyön merkityksestä muun muassa yliopistojen rahoituslähteenä on pidettävä meteliä.
Tilaisuuden lopuksi keskusteltiin, kuinka kaikki numeron artikkelit osaltaan luovat suomenkielistä uutta tutkimuskäsitteistöä ja osallistuvat näin teoreettis-metodologiseen kehitystyöhön ja kotimaiseen tiedejulkaisemiseen, joka tavoittaa monia eri yleisöjä.
Alue ja Ympäristö -lehden järjestyksessään toisia Tutkimusmaistiaisia vietettiin verkossa kesäkuun puolivälissä. Tapahtuman ideana on pysähtyä hetkeksi juhlistamaan lehden eteen tehtyä työtä sekä tarjota nimen mukaisesti maistiaisia uuden numeron sisällöstä. Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut toinen päätoimittaja Ossi Ollinaho kertoi lehden kuulumisista ja tuoreen numeron sisällöstä. Lehdessä ilmestyi viisi tutkimusartikkelia, yksi vertaisarvioitu katsaus sekä lisäksi lektio, kirja-arvioita ja Epifyytti-teksti Virpi Suutarin elokuvasta Havumetsän lapset.
Toinen päätoimittaja Minna Santaoja kuvasi kotimaisten tiedelehtien toimittamisen reunaehtoja: vapaaehtoisuuteen nojaavan toimitustyön jatkuvuus voi olla vaakalaudalla sen viedessä aikaa tutkijoiden muulta työltä. Koska merkittävää parannusta kotimaisen tiedejulkaisemisen rahoitukseen ei ole näköpiirissä, peräänkuuluttavat päätoimittajat toimitustyön arvostusta esimerkiksi työaikana ja meriittinä rekrytoinneissa. Laadukas tiedejulkaiseminen tapahtuu kirjoittajien, vertaisarvioijien ja toimittajien tiiviissä yhteistyössä, ja toimitustyön merkityksestä muun muassa yliopistojen rahoituslähteenä on pidettävä meteliä.
Tutkimusmaistiaisissa kuultiin alustukset numeron pääkirjoituksen lisäksi neljästä tutkimusartikkelista. Tutkijatohtori Virve Repo tarjoili maistiaisia artikkelistaan ”Lähiö paikassa ikääntymisen affektiivisena tilana”, tapaustutkimuksenaan Varissuon lähiö Turussa. Numeron artikkeleista peräti kolme tarkasteli eri tavoin ihmisten ja muunlajisten eläinten suhteita. Timo Haapasalo alusti artikkelistaan ”Kestävyysvajeesta tietoperustaisuuteen – Kalastuksen säätely kestävyysmurroksen instrumenttina”, jossa hän tarkastelee Oulangan taimenen virkistyskalastusta ja sen sääntelyä. Birgitta Vinkka kertoi yhdessä Jarno Valkosen, Mikko Jokisen, Juha Hiedanpään ja Ilpo Kojolan kanssa tekemästään tutkimuksesta ”Monilajinen poronlaidun ja suurpetojen ravintohoukuttelu”, jossa tarkastellaan poronhoidon ja karhukuvauksen yhteensovittamista. Lopuksi väitöskirjatutkija Ville Malila tiivisti tuloksia artikkelistaan ”Kuinka koira puhutaan kasvisruokailijaksi? Diskurssianalyyttinen avaus monilajiseen elämäntyylipolitiikkaan.”
Tilaisuuden lopuksi keskusteltiin, kuinka kaikki numeron artikkelit osaltaan luovat suomenkielistä uutta tutkimuskäsitteistöä ja osallistuvat näin teoreettis-metodologiseen kehitystyöhön ja kotimaiseen tiedejulkaisemiseen, joka tavoittaa monia eri yleisöjä.
Otsikkokuva: Unsplash/Hans-Peter Gauster
Videotallenne: Alue ja Ympäristö -lehden Tutkimusmaistiaiset
Onko Suomi matkalla kohti ekohyvinvointivaltiota?
Voiko Natura-suojelun romuttaa reilusti? Oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksia maankäytön ristipaineissa