Yritystoiminta hauraissa valtioissa ja ihmisoikeuksien toteutuminen eivät kulje aina käsi kädessä. Myös Suomessa markkinoilla liikkuvat hyödykkeet voivat olla vastuuttomasti tuotettuja. Tyypillisen automarketin valikoimasta löytyy toista kymmentä tuhatta erilaista päivittäistavarakaupan tuotetta. On selvää, ettei kuluttajilla ole näistä ympäri maapalloa kiemurtelevista tuotannon, kaupan ja kulutuksen verkostoista riittävää tietoa ostospäätöksiä tehdessä. Miten siis taataan yritysvastuu?
Voivatko Suomessa toimivat firmat välttää ihmisoikeusriskejä, jotka ovat kaukana, toisen valtion suvereniteetin alla? Vastaus on kyllä. Kyse on YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa ohjaavista periaatteista. Ne antavat metodologian, jolla kartoittaa alihankintaketjujen riskejä, välttää niitä ja korjata ihmisoikeusloukkauksia, jos yrityksen niihin katsotaan vaikuttaneen.
Kyse on kuitenkin ei-velvoittavasta, soft-law instrumentista, mutta monet Euroopan valtiot ovat toimeenpanemassa sitä kansallisena lainsäädäntönä. Myös Suomeen on syntynyt Finnwatchin koordinoima, yli 120 järjestön, ammattiliiton ja – yllättäen – yrityksen koordinoima kampanja ’Suomi yritysvastuun #ykkösketjuun’, jonka tavoitteena on saada Suomeen laki, joka velvoittaisi yritykset noudattamaan tätä velvoitetta (ks. kuva).
Kuva 1. #Ykkösketjuun Twitter-avaruus. Aineistona kuvassa, on kaikki Twiitit, jotka sisältävät häshtägin #ykkösketjuun (n=2300), jotka on kerätty käyttäen DMI Twitter Capturing and Analysis Toolkit. Verkosto koostuu noodeista (yksittäinen käyttäjä) ja nuolista (twiitissä tehty viittaus toiseen yksittäiseen käyttäjiin). Verkostoa on tehty analysoitavaksi Gephi ohjelmalla. Sen morfologia on luotu Force vector algoritmilla, siitä on selkeyden korostamiseksi poistettu käyttäjät, jotka ovat saaneet alle seitsemän viittausta ja värit kuvaavat klusterointianalyysin tuloksia. Kuva on avoin kartta tehdä tulkintoja toimijoiden välisistä suhteista.
Tässä podcastissa kysymme Finnawatchin Anu Kultalahdelta, miten lain voisi tuoda kansalliseen lainsäädäntöön ja keskustelemme #ykkösketjussa mukana olevan Fazerin Nina Elomaan kanssa siitä, millaisia käytännön toimia tällainen maailmanlaajuinen huolenpito aiheuttaa yrityksille. Kuulemme myös Leena Linnainmaan kriittisiä huomioita kansallista aloitetta kohtaan Keskuskauppakamarilla. Lopuksi pohdimme esitettyjen väitteiden todenperäisyyttä Hankenin yritysvastuuseen perehtyneen tutkijatohtori Nikodemus Solitanderin kanssa.
Podcastin on suunnitellut ja toteuttanut Niko Humalisto, Suomen Lähetysseuran asiantuntija ja Itä-Suomen yliopiston ulkopuolinen tutkijatohtori. Artikkelikuva: Heidi Tirri
Jakson kesto on noin 29 minuuttia
Podcastin jinglen on säveltänyt Samuli Arrela.
Talouskasvun konsensus estää kestävyyssiirtymän
Hävikki-innovaatioilla kohti kestävää tulevaisuutta
Versus-podcast: Suomi yritysvastuun #ykkösketjuun – ihmisoikeuksien muuntuva maantiede
Yritystoiminta hauraissa valtioissa ja ihmisoikeuksien toteutuminen eivät kulje aina käsi kädessä. Myös Suomessa markkinoilla liikkuvat hyödykkeet voivat olla vastuuttomasti tuotettuja. Tyypillisen automarketin valikoimasta löytyy toista kymmentä tuhatta erilaista päivittäistavarakaupan tuotetta. On selvää, ettei kuluttajilla ole näistä ympäri maapalloa kiemurtelevista tuotannon, kaupan ja kulutuksen verkostoista riittävää tietoa ostospäätöksiä tehdessä. Miten siis taataan yritysvastuu?
Voivatko Suomessa toimivat firmat välttää ihmisoikeusriskejä, jotka ovat kaukana, toisen valtion suvereniteetin alla? Vastaus on kyllä. Kyse on YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa ohjaavista periaatteista. Ne antavat metodologian, jolla kartoittaa alihankintaketjujen riskejä, välttää niitä ja korjata ihmisoikeusloukkauksia, jos yrityksen niihin katsotaan vaikuttaneen.
Kyse on kuitenkin ei-velvoittavasta, soft-law instrumentista, mutta monet Euroopan valtiot ovat toimeenpanemassa sitä kansallisena lainsäädäntönä. Myös Suomeen on syntynyt Finnwatchin koordinoima, yli 120 järjestön, ammattiliiton ja – yllättäen – yrityksen koordinoima kampanja ’Suomi yritysvastuun #ykkösketjuun’, jonka tavoitteena on saada Suomeen laki, joka velvoittaisi yritykset noudattamaan tätä velvoitetta (ks. kuva).
Tässä podcastissa kysymme Finnawatchin Anu Kultalahdelta, miten lain voisi tuoda kansalliseen lainsäädäntöön ja keskustelemme #ykkösketjussa mukana olevan Fazerin Nina Elomaan kanssa siitä, millaisia käytännön toimia tällainen maailmanlaajuinen huolenpito aiheuttaa yrityksille. Kuulemme myös Leena Linnainmaan kriittisiä huomioita kansallista aloitetta kohtaan Keskuskauppakamarilla. Lopuksi pohdimme esitettyjen väitteiden todenperäisyyttä Hankenin yritysvastuuseen perehtyneen tutkijatohtori Nikodemus Solitanderin kanssa.
Podcastin on suunnitellut ja toteuttanut Niko Humalisto, Suomen Lähetysseuran asiantuntija ja Itä-Suomen yliopiston ulkopuolinen tutkijatohtori. Artikkelikuva: Heidi Tirri
Jakson kesto on noin 29 minuuttia
Talouskasvun konsensus estää kestävyyssiirtymän
Hävikki-innovaatioilla kohti kestävää tulevaisuutta
Versus-podcast: Suomi yritysvastuun #ykkösketjuun – ihmisoikeuksien muuntuva maantiede