Lukuaika: 2 min.
Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kaventuminen edellyttävät nopeita ja mittavia toimenpiteitä. Monia oletuksia yhteiskuntamme kehityksestä on muokattava uusiksi. Muutoksen edessä ovat luontosuhteemme, suhteemme ruokaan, kaupunkien ja maaseutualueiden väliset suhteet sekä tapamme ajatella muun muassa eläimiä ja luonnonvaroja.
Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan oppiaineen Ihminen ja ympäristö -kurssin opiskelijoita pyydettiin kirjoittamaan tekstejä ajankohtaisista ympäristöaiheista. Kurssin vastuuopettajana toimii luonnonvarahallinnan professori Irmeli Mustalahti, joka johtaa ALL-YOUTH-tutkimushankkeen Kestävää hyvinvointia luomassa -osatutkimusta (Suomen Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituspäätösnumero 312689 ja osatutkimuksen rahoituspäätösnumero 312692).
Nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja esteitä tutkiva ALL-YOUTH -tutkimushanke on ollut Ihminen ja ympäristö -kurssilla mukana kehittämässä klinikkaoppimista, jossa keskeistä on, että opiskelijat yhdessä vastuuopettajan kanssa suunnittelevat ja toteuttavat heiltä pyydetyn tiedonhankintatehtävän tai muun toimijaverkoston pyytämän hankkeen. Kurssin aikana opiskelijoilta pyydetyistä opiskelijateksteistä on toimitettu neljän tekstin Luontosuhteen jälleenrakennus -juttusarja. Teksteissä kuvastuu sekä huoli että halu löytää uusia ratkaisuja. Juttusarjan tekstit on toimittanut ALL-YOUTH-hankkeen vuorovaikuttaja Pasi Huttunen Itä-Suomen yliopistosta.
Ihminen ja ympäristö -kurssin teksteistä on koottu vuonna 2019 myös Meneekö metsään? -juttusarja.
Otsikkokuva: Pasi Huttunen
Kulutuskulttuurista kohtuuteen – matkalla kohti parempaa elämää
Elämme ihmiskunnan historian yltäkylläisintä ajanjaksoa, mutta hyvinvointimme on rakennettu fossiilitalouden keinoin, ympäristömme kustannuksella. Tekstissään maantieteen ja ympäristöpolitiikan opiskelija Roosa Pajari peräänkuuluttaa siirtymistä kohtuukulutukseen.
Särki – roskakalasta ympäristöilmiöksi
Särjestä on tullut ilmiö julkisessa keskustelussa ja uusvanha trendi suomalaisella lautasella – yhteiskuntatieteiden opiskelija Niko Nesterinen kertoo, miksi.
Maaseudulla on voitava elää, jotta kaupungeissa voidaan elää
Maaseutu on ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella muutosten edessä, mutta ilmastonmuutosta hillitsevät toimet on tehtävä vaarantamatta ruoantuotantoa. Armi Purhonen avaa keskustelua maaseudun elinvoimasta ja ruokaturvasta.
Antropomorfismi eettisen ajattelun apuvälineenä
Antropomorfismilla, ”ihmisenkaltaistamisella”, tarkoitetaan inhimillisten ominaisuuksien liittämistä toislajisiin eläimiin. Venla Heiskanen avaa tekstissään filosofisen näkökulman kautta eläinten erilaisia tapoja hahmottaa maailmaa.
Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kaventuminen edellyttävät nopeita ja mittavia toimenpiteitä. Monia oletuksia yhteiskuntamme kehityksestä on muokattava uusiksi. Muutoksen edessä ovat luontosuhteemme, suhteemme ruokaan, kaupunkien ja maaseutualueiden väliset suhteet sekä tapamme ajatella muun muassa eläimiä ja luonnonvaroja.
Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan oppiaineen Ihminen ja ympäristö -kurssin opiskelijoita pyydettiin kirjoittamaan tekstejä ajankohtaisista ympäristöaiheista. Kurssin vastuuopettajana toimii luonnonvarahallinnan professori Irmeli Mustalahti, joka johtaa ALL-YOUTH-tutkimushankkeen Kestävää hyvinvointia luomassa -osatutkimusta (Suomen Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituspäätösnumero 312689 ja osatutkimuksen rahoituspäätösnumero 312692).
Nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja esteitä tutkiva ALL-YOUTH -tutkimushanke on ollut Ihminen ja ympäristö -kurssilla mukana kehittämässä klinikkaoppimista, jossa keskeistä on, että opiskelijat yhdessä vastuuopettajan kanssa suunnittelevat ja toteuttavat heiltä pyydetyn tiedonhankintatehtävän tai muun toimijaverkoston pyytämän hankkeen. Kurssin aikana opiskelijoilta pyydetyistä opiskelijateksteistä on toimitettu neljän tekstin Luontosuhteen jälleenrakennus -juttusarja. Teksteissä kuvastuu sekä huoli että halu löytää uusia ratkaisuja. Juttusarjan tekstit on toimittanut ALL-YOUTH-hankkeen vuorovaikuttaja Pasi Huttunen Itä-Suomen yliopistosta.
Ihminen ja ympäristö -kurssin teksteistä on koottu vuonna 2019 myös Meneekö metsään? -juttusarja.
Otsikkokuva: Pasi Huttunen
Kulutuskulttuurista kohtuuteen – matkalla kohti parempaa elämää
Elämme ihmiskunnan historian yltäkylläisintä ajanjaksoa, mutta hyvinvointimme on rakennettu fossiilitalouden keinoin, ympäristömme kustannuksella. Tekstissään maantieteen ja ympäristöpolitiikan opiskelija Roosa Pajari peräänkuuluttaa siirtymistä kohtuukulutukseen.
Särki – roskakalasta ympäristöilmiöksi
Särjestä on tullut ilmiö julkisessa keskustelussa ja uusvanha trendi suomalaisella lautasella – yhteiskuntatieteiden opiskelija Niko Nesterinen kertoo, miksi.
Maaseudulla on voitava elää, jotta kaupungeissa voidaan elää
Maaseutu on ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella muutosten edessä, mutta ilmastonmuutosta hillitsevät toimet on tehtävä vaarantamatta ruoantuotantoa. Armi Purhonen avaa keskustelua maaseudun elinvoimasta ja ruokaturvasta.
Antropomorfismi eettisen ajattelun apuvälineenä
Antropomorfismilla, ”ihmisenkaltaistamisella”, tarkoitetaan inhimillisten ominaisuuksien liittämistä toislajisiin eläimiin. Venla Heiskanen avaa tekstissään filosofisen näkökulman kautta eläinten erilaisia tapoja hahmottaa maailmaa.
Versus
Versus on maantiedettä, aluetiedettä ja yhteiskunnallista ympäristötutkimusta yleistajuistava verkkojulkaisu, joka luo tilaa argumentoivalle ja moniääniselle dialogille.
Avainsanat
Kustantavat seurat