Geodiversiteetti – elottoman luonnon monimuotoisuus – on elonkirjon ja elinympäristöjen perusta. Geodiversiteetti kertoo historiasta, inspiroi taidetta, on luonnonvarojen lähde, tukee matkailua ja vahvistaa tervettä elämää. Sen kautta ymmärrämme paremmin ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Silti useimmille ihmisille käsite on vielä vieras.
Joukko geodiversiteetin tutkijoita ja asiantuntijoita on tehnyt aloitteen YK:lle kansainvälisestä geodiversiteetin päivästä (International Geodiversity Day). Kansainvälisen geodiversiteetin päivän avulla halutaan tehdä elottoman luonnon monimuotoisuutta näkyväksi ja lisätä tietoutta sen ympärillä. Aloite on jo niin pitkällä, että ensimmäistä geodiversiteetille omistettua päivää päästään viettämään 6. lokakuuta 2022, mikäli ehdotus hyväksytään Unescon yleiskokouksessa marraskuussa.
Ensimmäiset ajatukset kansainvälisen geodiversiteetin päivän perustamisesta heräsivät noin vuosi sitten pienen tutkijajoukon keskuudessa. Tieto aloitteesta levisi nopeasti, ja tällä hetkellä sitä tukevat virallisesti kymmenet kansainväliset, kansalliset ja alueelliset geotieteen ja ympäristönsuojelun organisaatiot sekä lukuisat tutkijat ja asiantuntijat.
Vuotta myöhemmin, 16. huhtikuuta 2021, järjestettiin Promoting Geodiversity -työpaja kaikille geodiversiteetistä kiinnostuneille. Tapahtuman tarkoituksena oli esitellä keinoja, joilla geodiversiteetin päivää voitaisiin hyödyntää paitsi tietoisuuden lisäämiseksi, myös julkisen ja poliittisen sitoutumisen edistämiseksi. Virtuaalinen tapahtuma sisälsi kymmenen puheenvuoroa geodiversiteettiin liittyvistä teemoista, ja se keräsi yli 600 kuulijaa ympäri maailman. Kaikki esitykset ovat katsottavissa Youtubessa (osa 1 ja osa 2). Tässä kirjoituksessa nostamme esiin työpajan puheenvuoroissa esiteltyjä teemoja ja tapoja tehdä geodiversiteettiä tunnetuksi.
Osaatko lukea luontoa?
Tietoisuuden lisäämisen kannalta on oleellista oppia tunnistamaan geodiversiteettiä maastossa. Luonnonlukutaidon tavoitteena on ymmärtää ympäristöä paremmin ja oppia avaamaan silmät ympäristön tarinoille ja yksityiskohdille. Kerrotun tarinan kautta opimme havaitsemaan yksityiskohtia, jotka meiltä voi muuten jäädä huomaamatta. Esimerkkejä geodiversiteetistä ovat jääkauden sulamisvesien kauniisti kerrostamat maa-ainekset harjumaisemassa tai jäätikön piirtämät hienovaraiset uurteet kalliossa.
Kuva 1. Lampivaaran Ametistikaivos Pyhä-Luoston kansallispuistossa (vas.) ja Tankavaaran Kultakylä (oik.) tarjoavat matkailijoille löytämisen iloa. Kuvat: Helena Tukiainen.
Professori Marco Giardino (University of Turin) puhui työpajassa maaston muotojen estetiikasta ja siitä, miten maaston muodot kiinnittävät huomion ja vetoavat katsojaan ennen muita maiseman elementtejä. Ne ovat ensimmäinen asia, jonka huomaamme luonnossa. Vasta niiden jälkeen kiinnitämme huomioita kasvillisuuteen ja vesistöihin. Maaston muotoja katsoessa emme heti mieti, mistä materiaalista ne koostuvat tai miten ne ovat muodostuneet. Muotoja tulkitsemalla voimme kuitenkin oppia maan pinnan muotoja ja materiaaleja muovaavista prosesseista sekä niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Näiden materiaalien ja prosessien kautta muodostuvat myös lajien elinympäristöt.
Kuva 2. Minkälaiset maaston muodot miellyttävät sinua? Kuvassa meanderoiva (vas.) ja punosmainen (oik.) joki, sekä erilaisia vuoriston muotoja. Muotojen vaihtelevuus on osa geodiversiteettiä. Niillä on myös esteettisiä arvoja. Kuvat: Unsplash.
Millaista olisi elää tuhansia vuosia sitten Pohjois-Pohjanmaalla Oulujokilaaksossa? Tai miltä samalla paikalla näytti miljardeja vuosia sitten? Näihin maisemiin ja jääkauden jättämään geologiseen perintöön on mahdollista tutustua omin silmin Rokua UNESCO Global Geopark -alueella Aikamatka-hankkeessa tuotetuissa virtuaaliympäristöissä.
Virtuaalitodellisuuden tuomista mahdollisuuksista puhui jamaikalainen tutkija Sherene James-Williamson. Hän kertoi, miten virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää keinona kurkistaa menneisyyteen. Sen avulla pystytään konkreettisesti kokemaan, miltä jo menetetytkin paikat ovat näyttäneet ennen tuhoutumistaan.
Geopuistot ovat alueita, jotka kertovat tarinaa ainutlaatuisesta monimuotoisuudestaan ja geologisesta perinnöstään. Geoperintökohteita voivat olla geologiset kohteet tai alueet, joilla on tieteellistä, koulutuksellista, kulttuurista tai esteettistä arvoa. Suomessa on kolme virallista UNESCO Global Geopark -aluetta; Rokuan lisäksi Lauhanvuori-Hämeenkangas sekä uusimpana tänä keväänä verkostoon liittynyt Saimaa. Lisäksi usea suomalainen alue tähtää verkostoon tulevaisuudessa.
Geopuistot ovat keskittyneet paitsi elottoman luonnon suojeluun, myös geomatkailuun. Yhdysvaltojen Grand Canyon on ikoninen esimerkki suositusta geomatkailun kohteesta. Myös sinä voit olla geomatkailija osin tietämättäsi. Useat suositut luontomatkailukohteet ovat itse asiassa geodiversiteetin kohteita.
“People tend to value what they have connection to.”
Sherene James-Williamson muistutti puheenvuorossaan, että “ihmiset kykenevät yleensä arvostamaan sellaisia asioita, joihin he tuntevat yhteyttä”. Tietoisuus siis lisää arvostusta. Geodiversiteettiä ja geoperintöä on vaikea arvostaa, jos ei tiedä, mitä se tarkoittaa ja mihin kaikkeen se kytkeytyy. Virtuaalitodellisuus, geoperintökohteet ja geomatkailu ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tietoisuutta elottomasta luonnosta, sen monimuotoisuudesta ja merkitysestä voidaan lisätä.
Kuva 3. Esimerkki Global Geopark -verkostoon kuuluvasta alueesta Rokualta (vas.) ja toisenlaisesta luontomatkailukohteesta, Saana-tunturilta käsivarren Lapista (oik.). Molemmissa geodiversiteetti on vahvasti läsnä, ja vaikuttaa luontoon ja maisemaan. Kuvat: Helena Tukiainen.
Tiede on jokaisen ulottuvilla
Oletko itse osallistunut tutkimuksen tekemiseen kansalaisen roolissa? Osallistaminen ja kansalaistiede ovat kasvavia trendejä tutkimuksessa. Niiden avulla jokaisella on mahdollisuus tutustua luonnon monimuotoisuuden kaltaisiin ilmiöihin helposti lähestyttävällä tavalla.
Työpajassa tuotiin esille muutamia onnistuneita osallistamiseen liittyviä kokeiluja geodiversiteetin saralta. Tutkija Elsa Panciroli kertoi Skotlannissa koululaisille järjestettävistä työpajoista, joissa tutustutaan Skotlannista löytyneisiin fossiileihin, niiden syntyprosessiin ja käsittelyyn. Työpajoja suunnataan etenkin maaseudulla sijaitseviin kouluihin, joista ei ole helppoa pääsyä esimerkiksi museoihin ja yliopistoihin tutustumaan tieteeseen ja tutkimuksen tekemiseen.
Tutkija Sanaa El-Sayed puolestaan puhui paikallisten ihmisten ja yhteisöjen mukaan ottamisen puolesta. Egyptissä on paljon geologisen perinnön kannalta mielenkiintoisia ja laajasti maailmalla tunnettuja kohteita pyramideista dinosauruksen jäänteisiin. Ongelmana on kuitenkin ollut tutkimuksen ja tutkimuskohteiden vieminen pois Egyptistä. Tämän kaltaiset ilmiöt paitsi vähentävät paikallisten tietoutta, myös rappeuttavat kansallisen tutkimuksen tilaa ja mahdollisuuksia.
Geologi Susan Stover nosti esiin Yhdysvalloissa jo 25 vuoden ajan järjestetyt opintomatkat. Tapahtuma on Kansas Geological Surveyn tapa kouluttaa päätöksentekijöitä sekä yliopistojen, yritysten, kouluttajien ja yhdistysten edustajia. He vievät vieraitaan vuosittain eri geologisille kohteille. Vierailuilla lisätään tietoisuutta elottoman luonnon monimuotoisuudesta, mutta samalla ylläpidetään tärkeitä verkostoja ja vuorovaikutusta tieteentekijöiden ja päätöksentekijöiden välillä.
Louhittavien luonnonvarojen rooli vihreissä ratkaisuissa
Luetko tätä kirjoitusta kodissasi älypuhelimen näytöltä? Puhelimen valmistukseen tarvitaan kymmeniä alkuaineita, kuten rautaa, lyijyä ja kultaa. Talojen rakentamiseen taas tarvitaan hiekkaa ja kivimateriaaleja. Ne kaikki ovat geodiversiteetin meille tarjoamia hyötyjä. Meistä siis jokainen hyötyy geodiversiteetistä – suurin osa tietämättään.
Geologi Lucy Crane Cornish Litium -yhtiöstä muistutti puheenvuorossaan, että geodiversiteetti tarjoaa meille kattauksen luonnonvaroja, joita tarvitsemme jokapäiväisessä elämässämme. Hän lausui osuvasti:
“If it’s not to been grown, then it’s got to have been mined.”
Eli, “jos sitä ei voida kasvattaa, silloin se täytyy louhia”. Ilman louhittuja tuotteita meillä ei kuitenkaan olisi vihreitä ratkaisuja.
Esimerkkinä tästä Crane käytti alkuaine litiumia. Sitä käytetään muun muassa litiumioniakkuihin, joita löytyy kännyköistä ja sähköautoista. Maailmanpankki ennustaa litiumin kysynnän kasvavan 965 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2050. Tällä hetkellä litiumia louhitaan pääasiassa Etelä-Amerikassa, Australiassa ja Kiinassa. On väistämätöntä, että kysynnän kasvaessa uusia kaivoksia täytyy pystyttää – myös sinne, missä litiumia kulutetaan eniten, eli Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.
Kuva 4. Esimerkkejä geodiversiteetin hyödyntämisestä. Vasemmalla kuvassa on ametisti, jonka esiintymiä Suomessa on useita. Ametisti on violetti kvartsinmuunnos, jota käytetään korukivenä. Myös vesi on osa elotonta luontoa. Oikealla kuvassa Oulujoessa sijaitseva Pyhäkosken vesivoimalaitos. Kuvat: Helena Tukiainen.
Kysynnän kasvaessa korostuvat entistä laajemmin ympäristön huomioon ottavat käytännöt. Toimivassa kiertotaloudessa jo louhitut ja käytössä olleet malmit hyödynnetään uudelleen. Vihreäkään teknologia ei ole vihreää, jos siihen tarvittavat, geodiversiteetin tarjoamat raaka-aineet on louhittu ja valmistettu kestämättömästi.
Luonnon monimuotoisuuden päivä?
Promoting Geodiversity -työpajan kaikkien puheenvuorojen yhteinen sanoma oli, että geodiversiteetti on tärkeää. Se täytyy huomioida ympäri maailman, erilaisissa yhteyksissä. Sekä yksilön että yhteisöjen sitouttaminen geodiversiteettiin ja tapoihin hyödyntää sitä on edellytys kestävälle kehitykselle.
Kansainvälinen geodiversiteetin päivä luo hyvät puitteet geodiversiteetin tunnettuuden edistämiseksi. Myös media ja ympäristöalan asiantuntijat voivat osallistua tähän työhön. Huomion arvoista kuitenkin on, että International Day for Biological Diversity, jota vietetään 22. toukokuuta, on nimetty Suomessa “Luonnon monimuotoisuuden päiväksi”. Luonnon monimuotoisuus ja biodiversiteetti eivät ole synonyymejä toisilleen. Biodiversiteetti on tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta, mutta yhtä tärkeä osa on elottoman luonnon monimuotoisuus eli geodiversiteetti. Nähtäväksi jää, minkä nimen International Geodiversity Day saa Suomessa.
Eloton luonto on kaikkialla. Arvosta siis geodiversiteettiä joka päivä, mutta tulevaisuudessa etenkin kansainvälisenä geodiversiteetin päivänä 6. lokakuuta 2022 alkaen!
Jos vihreä energia ja siihen liittyvät haasteet kiinnostavat, niin Yle Areenasta löytyy Likaista vihreää energiaa -dokumentti, joka pureutuu aiheeseen tarkemmin.
Maija Toivanen
FM Maija Toivanen on väitöskirjatutkija Oulun yliopiston Maantieteen yksikön luonnonmaantieteen tutkimusryhmässä. Hän on kiinnostunut biodiversiteetin ja geodiversiteetin yhteydestä ja sen soveltamisesta etenkin makeanveden ekosysteemeissä suojelunäkökulmasta. Toivasen väitöstutkimusta rahoittaa Maj & Tor Nesslingin säätiö. Twitter @maijatoiva.
Helena Tukiainen
FT Helena Tukiainen on tutkijatohtori Oulun yliopiston Maantieteen tutkimusyksikössä. Hän työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa tarkastellaan, miten ymmärrys geodiversiteetistä voi tukea ympäristönsuojelua ja -seurantaa. Twitter @HelenaTukiainen.
Geodiversiteetti – elottoman luonnon monimuotoisuus – on elonkirjon ja elinympäristöjen perusta. Geodiversiteetti kertoo historiasta, inspiroi taidetta, on luonnonvarojen lähde, tukee matkailua ja vahvistaa tervettä elämää. Sen kautta ymmärrämme paremmin ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Silti useimmille ihmisille käsite on vielä vieras.
Joukko geodiversiteetin tutkijoita ja asiantuntijoita on tehnyt aloitteen YK:lle kansainvälisestä geodiversiteetin päivästä (International Geodiversity Day). Kansainvälisen geodiversiteetin päivän avulla halutaan tehdä elottoman luonnon monimuotoisuutta näkyväksi ja lisätä tietoutta sen ympärillä. Aloite on jo niin pitkällä, että ensimmäistä geodiversiteetille omistettua päivää päästään viettämään 6. lokakuuta 2022, mikäli ehdotus hyväksytään Unescon yleiskokouksessa marraskuussa.
Ensimmäiset ajatukset kansainvälisen geodiversiteetin päivän perustamisesta heräsivät noin vuosi sitten pienen tutkijajoukon keskuudessa. Tieto aloitteesta levisi nopeasti, ja tällä hetkellä sitä tukevat virallisesti kymmenet kansainväliset, kansalliset ja alueelliset geotieteen ja ympäristönsuojelun organisaatiot sekä lukuisat tutkijat ja asiantuntijat.
Vuotta myöhemmin, 16. huhtikuuta 2021, järjestettiin Promoting Geodiversity -työpaja kaikille geodiversiteetistä kiinnostuneille. Tapahtuman tarkoituksena oli esitellä keinoja, joilla geodiversiteetin päivää voitaisiin hyödyntää paitsi tietoisuuden lisäämiseksi, myös julkisen ja poliittisen sitoutumisen edistämiseksi. Virtuaalinen tapahtuma sisälsi kymmenen puheenvuoroa geodiversiteettiin liittyvistä teemoista, ja se keräsi yli 600 kuulijaa ympäri maailman. Kaikki esitykset ovat katsottavissa Youtubessa (osa 1 ja osa 2). Tässä kirjoituksessa nostamme esiin työpajan puheenvuoroissa esiteltyjä teemoja ja tapoja tehdä geodiversiteettiä tunnetuksi.
Osaatko lukea luontoa?
Tietoisuuden lisäämisen kannalta on oleellista oppia tunnistamaan geodiversiteettiä maastossa. Luonnonlukutaidon tavoitteena on ymmärtää ympäristöä paremmin ja oppia avaamaan silmät ympäristön tarinoille ja yksityiskohdille. Kerrotun tarinan kautta opimme havaitsemaan yksityiskohtia, jotka meiltä voi muuten jäädä huomaamatta. Esimerkkejä geodiversiteetistä ovat jääkauden sulamisvesien kauniisti kerrostamat maa-ainekset harjumaisemassa tai jäätikön piirtämät hienovaraiset uurteet kalliossa.
Professori Marco Giardino (University of Turin) puhui työpajassa maaston muotojen estetiikasta ja siitä, miten maaston muodot kiinnittävät huomion ja vetoavat katsojaan ennen muita maiseman elementtejä. Ne ovat ensimmäinen asia, jonka huomaamme luonnossa. Vasta niiden jälkeen kiinnitämme huomioita kasvillisuuteen ja vesistöihin. Maaston muotoja katsoessa emme heti mieti, mistä materiaalista ne koostuvat tai miten ne ovat muodostuneet. Muotoja tulkitsemalla voimme kuitenkin oppia maan pinnan muotoja ja materiaaleja muovaavista prosesseista sekä niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Näiden materiaalien ja prosessien kautta muodostuvat myös lajien elinympäristöt.
Virtuaalisuustodellisuudella näkökulmaa geodiversiteettiin
Millaista olisi elää tuhansia vuosia sitten Pohjois-Pohjanmaalla Oulujokilaaksossa? Tai miltä samalla paikalla näytti miljardeja vuosia sitten? Näihin maisemiin ja jääkauden jättämään geologiseen perintöön on mahdollista tutustua omin silmin Rokua UNESCO Global Geopark -alueella Aikamatka-hankkeessa tuotetuissa virtuaaliympäristöissä.
Virtuaalitodellisuuden tuomista mahdollisuuksista puhui jamaikalainen tutkija Sherene James-Williamson. Hän kertoi, miten virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää keinona kurkistaa menneisyyteen. Sen avulla pystytään konkreettisesti kokemaan, miltä jo menetetytkin paikat ovat näyttäneet ennen tuhoutumistaan.
Geopuistot ovat alueita, jotka kertovat tarinaa ainutlaatuisesta monimuotoisuudestaan ja geologisesta perinnöstään. Geoperintökohteita voivat olla geologiset kohteet tai alueet, joilla on tieteellistä, koulutuksellista, kulttuurista tai esteettistä arvoa. Suomessa on kolme virallista UNESCO Global Geopark -aluetta; Rokuan lisäksi Lauhanvuori-Hämeenkangas sekä uusimpana tänä keväänä verkostoon liittynyt Saimaa. Lisäksi usea suomalainen alue tähtää verkostoon tulevaisuudessa.
Geopuistot ovat keskittyneet paitsi elottoman luonnon suojeluun, myös geomatkailuun. Yhdysvaltojen Grand Canyon on ikoninen esimerkki suositusta geomatkailun kohteesta. Myös sinä voit olla geomatkailija osin tietämättäsi. Useat suositut luontomatkailukohteet ovat itse asiassa geodiversiteetin kohteita.
Sherene James-Williamson muistutti puheenvuorossaan, että “ihmiset kykenevät yleensä arvostamaan sellaisia asioita, joihin he tuntevat yhteyttä”. Tietoisuus siis lisää arvostusta. Geodiversiteettiä ja geoperintöä on vaikea arvostaa, jos ei tiedä, mitä se tarkoittaa ja mihin kaikkeen se kytkeytyy. Virtuaalitodellisuus, geoperintökohteet ja geomatkailu ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tietoisuutta elottomasta luonnosta, sen monimuotoisuudesta ja merkitysestä voidaan lisätä.
Tiede on jokaisen ulottuvilla
Oletko itse osallistunut tutkimuksen tekemiseen kansalaisen roolissa? Osallistaminen ja kansalaistiede ovat kasvavia trendejä tutkimuksessa. Niiden avulla jokaisella on mahdollisuus tutustua luonnon monimuotoisuuden kaltaisiin ilmiöihin helposti lähestyttävällä tavalla.
Työpajassa tuotiin esille muutamia onnistuneita osallistamiseen liittyviä kokeiluja geodiversiteetin saralta. Tutkija Elsa Panciroli kertoi Skotlannissa koululaisille järjestettävistä työpajoista, joissa tutustutaan Skotlannista löytyneisiin fossiileihin, niiden syntyprosessiin ja käsittelyyn. Työpajoja suunnataan etenkin maaseudulla sijaitseviin kouluihin, joista ei ole helppoa pääsyä esimerkiksi museoihin ja yliopistoihin tutustumaan tieteeseen ja tutkimuksen tekemiseen.
Tutkija Sanaa El-Sayed puolestaan puhui paikallisten ihmisten ja yhteisöjen mukaan ottamisen puolesta. Egyptissä on paljon geologisen perinnön kannalta mielenkiintoisia ja laajasti maailmalla tunnettuja kohteita pyramideista dinosauruksen jäänteisiin. Ongelmana on kuitenkin ollut tutkimuksen ja tutkimuskohteiden vieminen pois Egyptistä. Tämän kaltaiset ilmiöt paitsi vähentävät paikallisten tietoutta, myös rappeuttavat kansallisen tutkimuksen tilaa ja mahdollisuuksia.
Geologi Susan Stover nosti esiin Yhdysvalloissa jo 25 vuoden ajan järjestetyt opintomatkat. Tapahtuma on Kansas Geological Surveyn tapa kouluttaa päätöksentekijöitä sekä yliopistojen, yritysten, kouluttajien ja yhdistysten edustajia. He vievät vieraitaan vuosittain eri geologisille kohteille. Vierailuilla lisätään tietoisuutta elottoman luonnon monimuotoisuudesta, mutta samalla ylläpidetään tärkeitä verkostoja ja vuorovaikutusta tieteentekijöiden ja päätöksentekijöiden välillä.
Louhittavien luonnonvarojen rooli vihreissä ratkaisuissa
Luetko tätä kirjoitusta kodissasi älypuhelimen näytöltä? Puhelimen valmistukseen tarvitaan kymmeniä alkuaineita, kuten rautaa, lyijyä ja kultaa. Talojen rakentamiseen taas tarvitaan hiekkaa ja kivimateriaaleja. Ne kaikki ovat geodiversiteetin meille tarjoamia hyötyjä. Meistä siis jokainen hyötyy geodiversiteetistä – suurin osa tietämättään.
Geologi Lucy Crane Cornish Litium -yhtiöstä muistutti puheenvuorossaan, että geodiversiteetti tarjoaa meille kattauksen luonnonvaroja, joita tarvitsemme jokapäiväisessä elämässämme. Hän lausui osuvasti:
Eli, “jos sitä ei voida kasvattaa, silloin se täytyy louhia”. Ilman louhittuja tuotteita meillä ei kuitenkaan olisi vihreitä ratkaisuja.
Esimerkkinä tästä Crane käytti alkuaine litiumia. Sitä käytetään muun muassa litiumioniakkuihin, joita löytyy kännyköistä ja sähköautoista. Maailmanpankki ennustaa litiumin kysynnän kasvavan 965 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2050. Tällä hetkellä litiumia louhitaan pääasiassa Etelä-Amerikassa, Australiassa ja Kiinassa. On väistämätöntä, että kysynnän kasvaessa uusia kaivoksia täytyy pystyttää – myös sinne, missä litiumia kulutetaan eniten, eli Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.
Kysynnän kasvaessa korostuvat entistä laajemmin ympäristön huomioon ottavat käytännöt. Toimivassa kiertotaloudessa jo louhitut ja käytössä olleet malmit hyödynnetään uudelleen. Vihreäkään teknologia ei ole vihreää, jos siihen tarvittavat, geodiversiteetin tarjoamat raaka-aineet on louhittu ja valmistettu kestämättömästi.
Luonnon monimuotoisuuden päivä?
Promoting Geodiversity -työpajan kaikkien puheenvuorojen yhteinen sanoma oli, että geodiversiteetti on tärkeää. Se täytyy huomioida ympäri maailman, erilaisissa yhteyksissä. Sekä yksilön että yhteisöjen sitouttaminen geodiversiteettiin ja tapoihin hyödyntää sitä on edellytys kestävälle kehitykselle.
Kansainvälinen geodiversiteetin päivä luo hyvät puitteet geodiversiteetin tunnettuuden edistämiseksi. Myös media ja ympäristöalan asiantuntijat voivat osallistua tähän työhön. Huomion arvoista kuitenkin on, että International Day for Biological Diversity, jota vietetään 22. toukokuuta, on nimetty Suomessa “Luonnon monimuotoisuuden päiväksi”. Luonnon monimuotoisuus ja biodiversiteetti eivät ole synonyymejä toisilleen. Biodiversiteetti on tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta, mutta yhtä tärkeä osa on elottoman luonnon monimuotoisuus eli geodiversiteetti. Nähtäväksi jää, minkä nimen International Geodiversity Day saa Suomessa.
Eloton luonto on kaikkialla. Arvosta siis geodiversiteettiä joka päivä, mutta tulevaisuudessa etenkin kansainvälisenä geodiversiteetin päivänä 6. lokakuuta 2022 alkaen!
MAIJA TOIVANEN JA HELENA TUKIAINEN
Aiheeseen liittyvää lisämateriaalia:
International Geodiversity Day -sivusto
Mitä geodiversiteetti on? Tässä lyhyt video.
Lue myös aiemmin Versuksessa julkaistut artikkelit:
– Maija Toivasen artikkeli geodiversiteetin määritelmästä: Geodiversiteetti luonnon monimuotoisuuden näyttämönä.
– Eira Ainalinpään artikkeli uusiutuvien energiamuotojen valinnasta geo- ja biodiversiteetin näkökulmasta: Ilmastotekojen energiavalinnat törmäävät geo- ja biodiversiteetin suojelun tarpeisiin.
Jos vihreä energia ja siihen liittyvät haasteet kiinnostavat, niin Yle Areenasta löytyy Likaista vihreää energiaa -dokumentti, joka pureutuu aiheeseen tarkemmin.
Maija Toivanen
FM Maija Toivanen on väitöskirjatutkija Oulun yliopiston Maantieteen yksikön luonnonmaantieteen tutkimusryhmässä. Hän on kiinnostunut biodiversiteetin ja geodiversiteetin yhteydestä ja sen soveltamisesta etenkin makeanveden ekosysteemeissä suojelunäkökulmasta. Toivasen väitöstutkimusta rahoittaa Maj & Tor Nesslingin säätiö. Twitter @maijatoiva.
Helena Tukiainen
FT Helena Tukiainen on tutkijatohtori Oulun yliopiston Maantieteen tutkimusyksikössä. Hän työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa tarkastellaan, miten ymmärrys geodiversiteetistä voi tukea ympäristönsuojelua ja -seurantaa. Twitter @HelenaTukiainen.
Takaisin ylös ↑
Minkälaisella viherympäristöllä on merkitystä kaupunkilaisten terveydelle?
Kestävä kasvu kutistuvilla alueilla
Eläminen Maan ulkopuolella