Kestävyysraportointi vaikuttamiskeinona: ekologinen kestävyys Gazpromin geopoliittisena välineenä

Ilmastonmuutos vaikuttaa monella tavalla niin tavallisen kuluttajan, valtioiden ja yritysten päätöksiin. Monet yritykset panostavat toimintansa ekologiseen kestävyyteen voidakseen vähentää oman toimintansa ilmastovaikutuksia. Vaikka edelleen on panostettava kestävään kehitykseen ja vähennettävä päästöjä, eikä isoja harppauksia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ole tehty, on suunta monella toimijalla jo oikea. Viimeistään vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimus on tehnyt tavoitteiden asettamisen konkreettiseksi ja sitoumuksen allekirjoittaneet maat ovat asettaneet jo alustavia tavoitteita saavuttaakseen sopimuksen vaatimat päästörajoitukset.

Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi vaaditaan myös yritysten panos

Yrityksillä on iso vastuu yhteistyössä valtioiden kanssa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Varsinkin energia-ala on murroksessa ja fossiilisia polttoaineita tuottavat yritykset ovat isojen kysymysten edessä. Isot energiayritykset tekevät päätöksiä siitä, miten toimintaa jatketaan ja millaista energiaa voidaan jatkossa tuottaa. Onko edelleen mahdollista tuottaa ja myydä fossiilisia polttoaineita kuten öljyä ja maakaasua, vai pitäisikö energiayhtiöiden alkaa sijoittamaan ekologisesti kestävämpiin vaihtoehtoihin, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan. Esimerkiksi norjalainen valtionenergiayhtiö Equinor on laajentanut liiketoimintaansa myös kestäviin energiamuotoihin, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan.

Gazprom on pääosin Venäjän valtion omistama yritys, joka hallinnoi maailman suurimpia maakaasuvarantoja. Suurin osa Euroopassa käytettävästä maakaasusta tulee Venäjältä Gazpromin hallinnoimia putkia pitkin. Gazpromilla on siten paljon mahdollisuuksia vaikuttaa niin ympäristökysymyksiin kuin Euroopan energiaturvallisuuteenkin. Käsittelen tässä artikkelissa Gazpromin kestävyysraportointia vuosilta 2008–2018 ja pohdin raporttien kautta sitä, kuinka ilmastonmuutos, kestävyys ja geopolitiikka liittyvät toisiinsa ja miten Gazprom käyttää hyväkseen kestävyysraportointia vaikuttaakseen energiamarkkinoihin.

Kestävyysraportointi

YK:n määritelmän mukaan kestävä kehitys on kehitystä, jonka avulla nykyisten sukupolvien lisäksi myös seuraavat sukupolvet voivat nauttia kehityksen tuomista eduista. Kestävyyttä määritellään sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden kautta. Kestävyys onkin tärkeä teema myös useiden yritysten toiminnassa. Englanninkielinen termi corporate social responsibility (CSR) eli yritysvastuu nouseekin esiin yhä useampien yritysten raportoinnissa. Vaikka englanninkielisessä termissä mainitaan vain sosiaalinen vastuu, on CSR yleisesti käytetty tarkoittamaan yrityksen vastuuta asiakkailleen, osakkeenomistajille ja yhteistyökumppaneille kaikilla kestävyyden aloilla.

Yritysten kestävyystavoitteet julkaistaan usein erilaisissa kestävyysraporteissa, joita esimerkiksi myös Gazprom on julkaissut vuodesta 2008 lähtien. Usein kestävyysraportit voivat olla yrityksille hyvinkin hintavia raportteja toteuttaa, joten on tärkeää pohtia, että mitkä ovat yritysten motivaatiot julkaisemiselle. Onko kestävyysraportit vain viherpesua vai onko yritykset aidosti huolissaan kestävyydestä? On tärkeää arvioida miten yritykset raportoivat ja millä tavalla näin ollen vaikutetaan raporttien lukijaan. Monet yritykset vain raportoivat positiivisista tuloksista ilman, että avataan ollenkaan sitä, mitä negatiivisia ympäristövaikutuksia muilla toimilla on ollut. Mahoney ym. (2013) toteavat tutkimuksessaan, että kestävyysraporteissa yritykset todennäköisesti kirjoittavat positiivisista saavutuksista, vaikka negatiivista toimintaa olisi ollut raportointikauden aikana. He ovatkin todenneet, että vain kestävyysraportteja arvioiden on haastavaa jakaa yritykset ”hyviin” ja ”pahoihin”.

Yrityksen kestävyystoimia arvioitaessa on tärkeä ymmärtää kuka yrityksen omistaa ja mitä yritys raportoinnilla tavoittelee. Gazpromia tarkasteltaessa tulee pohtia, miten yritys hyötyy kestävyysraportoinnista ja millaista kuvaa se toiminnastaan haluaa sidosryhmilleen välittää. Coffrey ja Higgins (2015) nostavat tutkimuksessaan esiin neljä tapaa, joiden kautta yritykset toivovat hyötyvänsä kestävyysraportoinnista. Yritykset voivat hyötyä kestävyysraportoinnista taloudellisesti ja saavuttaa sen avulla paremman aseman muihin toimijoihin nähden. KPMG:n julkaiseman raportin (2017) mukaan yhä useammat yritykset haluavat sisällyttää ympäristöongelmat taloudellisten ongelmien kanssa ”samalle viivalle”. Taloudellinen kestävyys on tärkeää, mutta myös yrityksen ympäristöongelmien ratkaisu on otettu osaksi yrityksen kestävyyttä. Yrityksen on mahdollista hyötyä myös sosiaalisesti, eli estää näin ongelmat ja haasteet sidosryhmien kanssa.

Öljy- ja kaasuyhtiöt ovat kohdanneet sosiaalisia haasteita protesteina muun muassa silloin, kun uusia öljyn- tai kaasunporauslupia on annettu. Kestävyysraportoinnin ja -toimien avulla on mahdollista viestiä vastustajille: ”hei kyllä me välitämme kestävyydestä ja emme ole täysin pahoja”. Coffrey ja Higgins mainitsevat myös yritysten mahdollisuuden vähentää kestävyysraportoinnilla poliittista painetta tai sääntelyä, sekä mahdollisuuden saavuttaa näin vastuullisen yrityksen maine. Pariisin ilmastosopimus on toiminut poliittisena kannustimena yrityksille huomioida ilmastomuutos ja asettaa muun muassa päästövähennystavoitteita (KPMG 2017).

Onko Gazpromin kestävyysraportointi geopoliittista?

Gazprom on erikoistunut maakaasun tuottamiseen, myyntiin ja kuljettamiseen. Kun tutkin Gazpromin kestävyysraportteja vuosilta 2008–2018 keskityinkin ainoastaan maakaasuun ja siihen millainen kuva siitä luodaan. Maakaasu on fossiilinen polttoaine, mutta sen ympäristöpäästöt ovat matalammat verrattuna öljyyn tai kivihiileen. Se ei tietysti tee maakaasusta ongelmatonta, mutta Gazprom raportoinnissaan halusi viestittää, että maakaasulla on mahdollisuus toimia eräänlaisena siirtymäenergianlähteenä, kun kivihiilen ja öljyn käyttöä vähennetään. Jos Gazpromin kestävyystoimia arvioisin vain raporttien perusteella, eikä ottaisi huomioon mahdollista viherpesua, maakaasu olisi hyvä vaihtoehto muille fossiilisille polttoaineille ja Gazprom olisi aktiivisesti toimillaan auttamassa niin Venäjää kuin Euroopan Unionia saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita.

Indra Overland (2015) määrittelee geopolitiikan valtakamppailuksi alueista ja luonnonvaroista. Varhaisimmat geopolitiikan tutkimukset ovat liittyneet paljolti sodankäyntiin ja sen syihin, mutta nykyään geopolitiikan tutkimuksen avulla on mahdollista ymmärtää paljon muutakin, kuin vain miksi soditaan ja missä. Ympäristögeopolitiikalla tarkoitetaan toimintaa, jossa ympäristöteemoja käytetään geopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kropatcheva (2011) määrittelee energian ja geopolitiikan tyypillisen suhteen niin, että energianmyyjällä on kaikki valta energianostajaan. Usein Venäjä kuvaillaan pelottavaksi energiasuurvallaksi, joka hallitsee muita, mutta Venäjä on yhtä riippuvainen energiaviennistä EU:hun, kuin EU on energiatuonnista. Siksi Kropatcheva kuvaileekin Venäjän ja EU:n välistä energiageopolitiikkaa epätyypilliseksi. Kumpikaan osapuoli ei ole tällä hetkellä valta-asemassa, mutta molemmat yrittävät omilla toimillaan hyötyä toisesta ilman kasvavaa riippuvuutta.

Ekologista kestävyyttä käytetään näin välineenä luoda mielikuva yhteisestä tavoitteesta saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ja tarjota ratkaisuksi helppo ratkaisu – maakaasu.

Kestävyysraporteissaan Gazprom korostaa omaa rooliaan luotettavana energiantoimittajana ja yhteistyökumppanina EU:lle. Raporteissa Gazprom haluaa tietysti näyttää parhaita puoliaan niin
eurooppalaisille asiakkaille, osakkeenomistajille sekä poliittisille vaikuttajille. Maakaasua markkinoidaan eurooppalaisille markkinoille energiana, jonka avulla maat voivat saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen asettamat päästövähennykset ja näin ollen saavat lisäaikaa kehittää yhteiskuntia uusiutuvan energian varaan. Gazprom on aiemmin mukauttanut strategiaansa EU:n säädöksiin ja periaatteisiin (Siddi 2018). Koska EU ja Venäjä ovat riippuvaisia toisistaan, on todennäköistä, että kestävyysraportoinnilla Gazprom jälleen mukautuu EU:n pyrkimyksiin vähentää päästöjä. Ekologista kestävyyttä käytetään näin välineenä luoda mielikuva yhteisestä tavoitteesta saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ja tarjota ratkaisuksi helppo ratkaisu – maakaasu. Näin ekologiseksi ratkaisuksi maalatulla maakaasulla pyritään muokkaamaan EU:n tulevaisuuden energiapäätöksiä ja pyritään vaikuttamaan siihen, että EU jatkossakin käyttää maakaasua, joka on Gazpromin ja Venäjän hyväksi.

On tärkeä pohtia, mikä on kestävyysraportoinnin rooli, jos yritysten on mahdollista värittää antamansa mielikuva miten parhaiten sopii. Kestävyysraportointi on kiistatta tärkeää, mutta sitäkin tärkeämpää on arvioida, millainen yritys raportin julkaisee ja mitä se raportilla tavoittelee.

ISABELLA KARVINEN