Teksti on osa Versus-verkkojulkaisun ja Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran Viesti ja vaikuta -tiedeviestinnän tapahtumasarjaa. Käsillä olevaan tekstiin on kerätty kurssin järjestäjien ajatuksia kurssista. Kursivoidut tekstit ovat lainauksia opiskelijoiden antamasta palautteesta.
Versus-verkkojulkaisu ja Alue- ja ympäristötutkimuksen seura (AYS) järjestivät lukuvuonna 2020–2021 Viesti ja vaikuta -tiedeviestinnän tapahtumasarjan. Kurssimuotoisen tapahtuman toteutuksen tuloksena julkaistiin sarja eri yliopistojen perustutkinto-opiskelijoiden ja tohtorikoulutettavien populaareja tekstejä ja podcasteja. Kurssin aikana opiskelijat työstivät omasta tutkimusaiheestaan, kiinnostuksenkohteestaan tai valmiista tieteellisestä tekstistään yleistajuisen tuotoksen. Opiskelijoiden kurssityöt julkaistiin Versus-verkkojulkaisussa joko teksti-, audio- tai audiovisuaalisessa muodossa. Lisäksi opiskelijat osallistuivat muiden kurssilaisten tuotosten toimitustyöhön. Tapahtumasarja järjestettiin osana Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran 50. juhlavuoden ohjelmaa ja se toteutettiin Suomen tiedekustantajien liiton myöntämällä apurahalla.
Kurssin aikana opiskelijat saivat kokemuksen tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta ja tutustuivat populaarin tiedejulkaisemisen prosesseihin webinaarien, työpajojen ja käytännön toimitustyön kautta. Kurssille otettiin yhteensä 30 opiskelijaa Turun, Tampereen, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoista. Kurssilaisista 18 opiskelijaa suoritti kurssin loppuun.
”Kurssin ilmapiiri oli kannustava ja muilta osallistujilta sekä vetäjiltä saamani palaute oli rakentavaa ja kirjoittamistani kehittävää. Ainakin niissä pienryhmissä, joissa itse olin osallisena, työskentely oli aktiivista ja kaikki saivat sanoa mielipiteensä.”
Opiskelijat kiittivät kurssista ja antoivat kehitysehdotuksia jatkoon
Kurssin palautteessa opiskelijat jakoivat kurssin jälkeen heränneitä ajatuksia, antoivat paljon positiivisia kommentteja sekä tarjosivat kehitysehdotuksia vastaavien tapahtumasarjojen järjestelyihin. Hyvää palautetta tiedeviestinnän tapahtumasarja sai erityisesti kurssin rakenteen selkeydestä, työpajojen ja webinaarien sisällöistä sekä kurssityön toteuttamismenetelmästä. Myös kurssin ilmapiiriä arvostettiin keskustelevana.
”En normaalisti erityisemmin pidä työpajoista, mutta tällä kurssilla koin nekin miellyttäviksi ja hyödyllisiksi ennakkotehtävineen päivineen.”
Vertaisarviointi tarjosi opiskelijoille hedelmällistä oppia ja monet kertoivat muiden tekstien lukemisen olleen antoisaa. Minna Santaojan työpaja kirjoittamisesta ja sen vaikeuksista sai erityisen paljon hyvää palautetta, ja moni sanoi hyödyntäneensä saamiaan oppeja esimerkiksi gradun kirjoittamisessa. Lisäksi JP Jakosen pitämä työpaja podcasteista oli pidetty ja moni opiskelija kertoi työpajaan osallistuttuaan kiinnostuneensa podcastien teosta. Versuksen toimittajakunta sai osaltaan kiitosta asiantuntevuudesta, opiskelijoille annetuista palautteista ja tekstien taitosta. Erityisesti opiskelijat kiittelivät sitä, kuinka kurssin aikana kerrankin keskityttiin itse kirjoittamiseen.
”Verkkotaittoa ja toimitustyötä koskeva osio oli kurssin ehdoton kruunu. Vastaavia aiheita sivutaan yliopiston pääaineopinnoissa todella harvoin.”
Kurssille osallistuakseen ei tarvinnut olla valmiiksi taitava kirjoittaja, sillä Versuksen toimituksen kommenttien ja vertaispalautteen avulla omasta tekstistä sai paljon palautetta ja kehitysehdotuksia, joiden avulla edetä.
Parannusehdotuksia tapahtumasarjalle annettiin erityisesti kurssin pitkästä kestosta, sillä lähes koko lukuvuoden kestänyt kurssi oli pitkä ja suhteellisen löysästi aikataulutettu. Toisaalta pitkä aikataulu sopi paremmin kurssille osallistuneille jatko-opiskelijoille, joista muutama kiitteli suorittamisen mahdollistanutta aikataulua. Eri aiheiden sijoittuminen kurssin aikatauluun herätti myös mielipiteitä. Esimerkiksi podcastin tekemiseen tarttuminen koettiin haasteelliseksi, sillä aihetta käsittelevä työpaja oli sijoitettu vasta lähelle kurssin loppua, jolloin sitä olisi ollut hankala lähteä työstämään ajoissa. Muutamista aiheista, kuten infografiikasta ja audiovisuaalisesta viestinnästä, toivottiin omia työpajojaan aiheiden tärkeyden vuoksi. Lisäksi kurssilaiset kaipasivat puheenvuoroa tiedeviestijänä tunnetulta henkilöltä, joka voisi kertoa omista kokemuksistaan yleistajuisen tiedeviestinnän maailmassa.
”Olisi kiva päästä kokeilemaan tällaista konkreettista toimitustyötä, jossa ei pelkästään kirjoiteta tekstiä ja anneta sitä eteenpäin, vaan myös itse julkaistaan se.”
Yliopistoilla selkeä tarve tiedeviestinnän kurssille
Moni kurssin opiskelijoita kertoi, ettei heidän omassa yliopistossaan tarjota vastaavaa kurssia, joten Viesti ja vaikuta -tapahtumasarja koettiin hyvin tarpeelliseksi. Vastaavalle koulutukselle on aiemminkin havaittu tarvetta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, mutta resursseja tämän tyyppisen opetuksen järjestämiseen ei helposti löydy. Kuten kurssi osoitti, opiskelijoiden töiden ohjaaminen on varsin intensiivistä puuhaa ja edellyttää ohjaajilta paljon aikaa. Viestintäkursseja saattaa olla tarjolla vasta jatko-opintovaiheessa, vaikka myös perustutkinto-opiskelijat haluaisivat oppia tiedeviestinnästä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
”On mielenkiintoista tutustua edes hieman muualta tuleviin, edes näin etänä. Yliopistojen välistä yhteistyötä tulisikin mielestäni lisätä, osaamisen jakaminen on kaikkien etu.”
Tiedeviestinnän ja yhteiskunnallisen keskustelun tuominen osaksi yliopisto-opintoja tukee opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi keskustelijoiksi ja toimijoiksi omalla alallaan. Yleistajuinen kirjoittaminen, monimediainen viestintä sekä verkkotoimitus ovat tärkeitä yleistaitoja niin akateemisten tehtävien, työelämän kuin kansalaisyhteiskunnan toimijoiden näkökulmasta. Samalla, kun tiedeviestinnän koulutus laajentaisi opinto-ohjelmia yhteiskunnallisesti verkostoituneempaan ja vaikuttavampaan suuntaan, voisi se tukea tutkijoiden urakehitystä opetuskokemusta kartuttaen ja antaa välineitä vertaisoppimisen kehittämiseen eri tutkijanuravaiheiden sisällä ja välillä.
Heitämmekin kurssin järjestäjinä palloa koulutusorganisaatioiden suuntaan: olisiko tämän tyyppiseen koulutukseen mahdollista varata erillisiä opettajaresursseja tutkijakunnasta, esimerkiksi osana nuorten tutkijoiden mentorointiohjelmia tai loppuvaiheen opiskelijoiden syventävien opintojen vapaavalintaisia kursseja?
Tiedeviestinnän tapahtumasarja toteutettiin Versus-verkkojulkaisun ja Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran (AYS) yhteistyönä. Kiitos opettajille, luennoitsijoille ja opiskelijoille!
Versus-verkkojulkaisu ja Alue- ja ympäristötutkimuksen seura (AYS) järjestivät lukuvuonna 2020–2021 Viesti ja vaikuta -tiedeviestinnän tapahtumasarjan. Kurssimuotoisen tapahtuman toteutuksen tuloksena julkaistiin sarja eri yliopistojen perustutkinto-opiskelijoiden ja tohtorikoulutettavien populaareja tekstejä ja podcasteja. Kurssin aikana opiskelijat työstivät omasta tutkimusaiheestaan, kiinnostuksenkohteestaan tai valmiista tieteellisestä tekstistään yleistajuisen tuotoksen. Opiskelijoiden kurssityöt julkaistiin Versus-verkkojulkaisussa joko teksti-, audio- tai audiovisuaalisessa muodossa. Lisäksi opiskelijat osallistuivat muiden kurssilaisten tuotosten toimitustyöhön. Tapahtumasarja järjestettiin osana Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran 50. juhlavuoden ohjelmaa ja se toteutettiin Suomen tiedekustantajien liiton myöntämällä apurahalla.
Kurssin aikana opiskelijat saivat kokemuksen tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta ja tutustuivat populaarin tiedejulkaisemisen prosesseihin webinaarien, työpajojen ja käytännön toimitustyön kautta. Kurssille otettiin yhteensä 30 opiskelijaa Turun, Tampereen, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoista. Kurssilaisista 18 opiskelijaa suoritti kurssin loppuun.
”Kurssin ilmapiiri oli kannustava ja muilta osallistujilta sekä vetäjiltä saamani palaute oli rakentavaa ja kirjoittamistani kehittävää. Ainakin niissä pienryhmissä, joissa itse olin osallisena, työskentely oli aktiivista ja kaikki saivat sanoa mielipiteensä.”
Opiskelijat kiittivät kurssista ja antoivat kehitysehdotuksia jatkoon
Kurssin palautteessa opiskelijat jakoivat kurssin jälkeen heränneitä ajatuksia, antoivat paljon positiivisia kommentteja sekä tarjosivat kehitysehdotuksia vastaavien tapahtumasarjojen järjestelyihin. Hyvää palautetta tiedeviestinnän tapahtumasarja sai erityisesti kurssin rakenteen selkeydestä, työpajojen ja webinaarien sisällöistä sekä kurssityön toteuttamismenetelmästä. Myös kurssin ilmapiiriä arvostettiin keskustelevana.
”En normaalisti erityisemmin pidä työpajoista, mutta tällä kurssilla koin nekin miellyttäviksi ja hyödyllisiksi ennakkotehtävineen päivineen.”
Vertaisarviointi tarjosi opiskelijoille hedelmällistä oppia ja monet kertoivat muiden tekstien lukemisen olleen antoisaa. Minna Santaojan työpaja kirjoittamisesta ja sen vaikeuksista sai erityisen paljon hyvää palautetta, ja moni sanoi hyödyntäneensä saamiaan oppeja esimerkiksi gradun kirjoittamisessa. Lisäksi JP Jakosen pitämä työpaja podcasteista oli pidetty ja moni opiskelija kertoi työpajaan osallistuttuaan kiinnostuneensa podcastien teosta. Versuksen toimittajakunta sai osaltaan kiitosta asiantuntevuudesta, opiskelijoille annetuista palautteista ja tekstien taitosta. Erityisesti opiskelijat kiittelivät sitä, kuinka kurssin aikana kerrankin keskityttiin itse kirjoittamiseen.
”Verkkotaittoa ja toimitustyötä koskeva osio oli kurssin ehdoton kruunu. Vastaavia aiheita sivutaan yliopiston pääaineopinnoissa todella harvoin.”
Parannusehdotuksia tapahtumasarjalle annettiin erityisesti kurssin pitkästä kestosta, sillä lähes koko lukuvuoden kestänyt kurssi oli pitkä ja suhteellisen löysästi aikataulutettu. Toisaalta pitkä aikataulu sopi paremmin kurssille osallistuneille jatko-opiskelijoille, joista muutama kiitteli suorittamisen mahdollistanutta aikataulua. Eri aiheiden sijoittuminen kurssin aikatauluun herätti myös mielipiteitä. Esimerkiksi podcastin tekemiseen tarttuminen koettiin haasteelliseksi, sillä aihetta käsittelevä työpaja oli sijoitettu vasta lähelle kurssin loppua, jolloin sitä olisi ollut hankala lähteä työstämään ajoissa. Muutamista aiheista, kuten infografiikasta ja audiovisuaalisesta viestinnästä, toivottiin omia työpajojaan aiheiden tärkeyden vuoksi. Lisäksi kurssilaiset kaipasivat puheenvuoroa tiedeviestijänä tunnetulta henkilöltä, joka voisi kertoa omista kokemuksistaan yleistajuisen tiedeviestinnän maailmassa.
”Olisi kiva päästä kokeilemaan tällaista konkreettista toimitustyötä, jossa ei pelkästään kirjoiteta tekstiä ja anneta sitä eteenpäin, vaan myös itse julkaistaan se.”
Yliopistoilla selkeä tarve tiedeviestinnän kurssille
Moni kurssin opiskelijoita kertoi, ettei heidän omassa yliopistossaan tarjota vastaavaa kurssia, joten Viesti ja vaikuta -tapahtumasarja koettiin hyvin tarpeelliseksi. Vastaavalle koulutukselle on aiemminkin havaittu tarvetta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, mutta resursseja tämän tyyppisen opetuksen järjestämiseen ei helposti löydy. Kuten kurssi osoitti, opiskelijoiden töiden ohjaaminen on varsin intensiivistä puuhaa ja edellyttää ohjaajilta paljon aikaa. Viestintäkursseja saattaa olla tarjolla vasta jatko-opintovaiheessa, vaikka myös perustutkinto-opiskelijat haluaisivat oppia tiedeviestinnästä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
”On mielenkiintoista tutustua edes hieman muualta tuleviin, edes näin etänä. Yliopistojen välistä yhteistyötä tulisikin mielestäni lisätä, osaamisen jakaminen on kaikkien etu.”
Tiedeviestinnän ja yhteiskunnallisen keskustelun tuominen osaksi yliopisto-opintoja tukee opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi keskustelijoiksi ja toimijoiksi omalla alallaan. Yleistajuinen kirjoittaminen, monimediainen viestintä sekä verkkotoimitus ovat tärkeitä yleistaitoja niin akateemisten tehtävien, työelämän kuin kansalaisyhteiskunnan toimijoiden näkökulmasta. Samalla, kun tiedeviestinnän koulutus laajentaisi opinto-ohjelmia yhteiskunnallisesti verkostoituneempaan ja vaikuttavampaan suuntaan, voisi se tukea tutkijoiden urakehitystä opetuskokemusta kartuttaen ja antaa välineitä vertaisoppimisen kehittämiseen eri tutkijanuravaiheiden sisällä ja välillä.
Heitämmekin kurssin järjestäjinä palloa koulutusorganisaatioiden suuntaan: olisiko tämän tyyppiseen koulutukseen mahdollista varata erillisiä opettajaresursseja tutkijakunnasta, esimerkiksi osana nuorten tutkijoiden mentorointiohjelmia tai loppuvaiheen opiskelijoiden syventävien opintojen vapaavalintaisia kursseja?
Ihminen luonnon luo tai luonto ihmisen luo
Kriisitutkimus muutosvoimana
Aikuiset jarruttavat nuorten halua toimia ympäristön eteen
Viesti ja vaikuta -tapahtumasarjan järjestäjät
Tiedeviestinnän tapahtumasarja toteutettiin Versus-verkkojulkaisun ja Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran (AYS) yhteistyönä. Kiitos opettajille, luennoitsijoille ja opiskelijoille!