Lukuaika: 3 min.
Ihminen luonnossa ja luonto ihmisessä -juttusarjassa Itä-Suomen yliopiston opiskelijat ovat kirjoittaneet tekstejä ajankohtaisista ympäristöaiheista. Tähän juttusarjaan valitut tekstit ovat osa Itä-Suomen yliopiston Ihminen ja ympäristö -kurssin toteutusta vuosilta 2021 ja 2022. Nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja esteitä tutkiva ALL YOUTH-tutkimushanke on ollut kurssilla mukana kehittämässä klinikkaoppimista. Kurssin aikaa opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat tiedonhankintatehtävän tai muun toimijaverkoston pyytämän hankkeen. Versus-lehden juttusarja on osa klinikkaoppimista. Kurssin vastuuopettajana toimii luonnonvarahallinnan professori Irmeli Mustalahti. Ihminen luonnossa ja luonto ihmisessä -juttusarjan tekstit on toimittanut Versuksen päätoimittaja väitöskirjatutkija Anna Mustonen Itä-Suomen yliopistosta.
Ihminen ja ympäristö -kurssin teksteistä on koottu vuonna 2019 myös Meneekö metsään? -juttusarja sekä vuonna 2020 Luontosuhteen jälleenrakennus -juttusarja.
Otsikkokuva: Hugues de Buyer-Mimeure/Unsplash
Ihminen luonnossa ja luonto ihmisessä -tekstit:
Ilmastonmuutos on monimutkainen ongelma, joka nostaa pintaan niin toivottomuutta kuin taistelutahtoakin. Tuleva biologian ja maantieteen opettaja Janika Lappalainen reflektoi artikkelissaan, miten nuorten kokemaan ilmastoahdistukseen voitaisiin parhaiten vastata.
Kestävässä metsätyksessä ensisijainen pyrkimys olisi saada aikaan jonkinlainen tasapaino ihmisen pyrkimysten, mielihalujen ja luonnon välille, kirjoittaa historian opiskelija Otso Pitkänen. Hän pohtii erityisesti suurpetoihin liittyviä asenteita sekä ihmisen ja eläinten välistä suhdetta tekstissään.
Ihmiskunnalla on vain seitsemän vuotta aikaa laskea ja taivuttaa hiilidioksidipäästökäyrää, jottei maapallo syöksyisi ennalta-arvaamattomuuksien kuiluun. Viivi Värn kirjoittaa, että viheliäiden ympäristöongelmien ratkaisemiseen ajoissa vaaditaankin myös perusteellista asennemuutosta.
Joko ihmiset tulee tuoda luonnon luo tai luonto ihmisen luo – vahvistamalla luonnon läsnäoloa kaupunkielämässä tuetaan ympäristön kannalta myönteisten luontosuhteiden murrosta. Lapsista muutos on hyvä aloittaa, mutta se edellyttää, että lapset pääsevät luontoon, pohtii Aino Viitanen artikkelissaan.
Ihmisen ja ei-inhimillisen luonnon vastavuoroisuuteen ja keskinäisriippuvuuteen perustuva ekopolitiikka voisi kannustaa meidät ajamaan muidenkin olentojen etuja ja herkistymään niiden omaehtoiselle toimijuudelle, kirjoittaa oikeustieteen opiskelija Markus Susi.
Maantieteen opiskelija Riikka Talvinen tarkastelee metsänomistajien metsäsuhteen rakentumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Vaikka kiinnittäisi kotona huomiota vedenkulutukseensa ja pyrkisi toimimaan säästeliäästi, voi kulutusvalinnoillaan olla pahentamassa vesistressiä jossakin maapallon toisella laidalla, kirjoittaa ympäristöoikeuden opiskelija Pihla Oivanen.
Luonnon suojeleminen ja kestävämpään elämäntapaan siirtyminen voi tuntua kansalaisista arjen kiireessä epätoivotulta vastuuttamiselta, kirjoittaa ympäristöpolitiikan opiskelija Milla Ojala ja pohtii voisiko huomaamaton luonnonsuojelu olla ratkaisu ongelmaan.
Historian opiskelija Joosua Lahti tarkastelee susivihaa ja siihen liittyviä piirteitä muun muassa uutisten ja nettikirjoittelun pohjalta. Hänen mukaansa oikea susien pelko on todennäköisesti vähäisempää kuin todellisuudessa annetaan ymmärtää.
On viime kädessä asenteista kiinni, mahtuvatko susi ja ihminen samoille elinalueille, kirjoittaa kulttuuriantropologian opiskelija Emilia Sillanpää ja pohtii susivihan syitä tekstissään.
Ihminen luonnossa ja luonto ihmisessä -juttusarjassa Itä-Suomen yliopiston opiskelijat ovat kirjoittaneet tekstejä ajankohtaisista ympäristöaiheista. Tähän juttusarjaan valitut tekstit ovat osa Itä-Suomen yliopiston Ihminen ja ympäristö -kurssin toteutusta vuosilta 2021 ja 2022. Nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja esteitä tutkiva ALL YOUTH-tutkimushanke on ollut kurssilla mukana kehittämässä klinikkaoppimista. Kurssin aikaa opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat tiedonhankintatehtävän tai muun toimijaverkoston pyytämän hankkeen. Versus-lehden juttusarja on osa klinikkaoppimista. Kurssin vastuuopettajana toimii luonnonvarahallinnan professori Irmeli Mustalahti. Ihminen luonnossa ja luonto ihmisessä -juttusarjan tekstit on toimittanut Versuksen päätoimittaja väitöskirjatutkija Anna Mustonen Itä-Suomen yliopistosta.
Ihminen ja ympäristö -kurssin teksteistä on koottu vuonna 2019 myös Meneekö metsään? -juttusarja sekä vuonna 2020 Luontosuhteen jälleenrakennus -juttusarja.
Otsikkokuva: Hugues de Buyer-Mimeure/Unsplash
Ihminen luonnossa ja luonto ihmisessä -tekstit:
Nuorten ilmastoahdistus ja sen käsittelyn tärkeys
Ilmastonmuutos on monimutkainen ongelma, joka nostaa pintaan niin toivottomuutta kuin taistelutahtoakin. Tuleva biologian ja maantieteen opettaja Janika Lappalainen reflektoi artikkelissaan, miten nuorten kokemaan ilmastoahdistukseen voitaisiin parhaiten vastata.
Kestävässä metsätyksessä ensisijainen pyrkimys olisi saada aikaan jonkinlainen tasapaino ihmisen pyrkimysten, mielihalujen ja luonnon välille, kirjoittaa historian opiskelija Otso Pitkänen. Hän pohtii erityisesti suurpetoihin liittyviä asenteita sekä ihmisen ja eläinten välistä suhdetta tekstissään.
Planetaaristen rajojen kierteissä
Ihmiskunnalla on vain seitsemän vuotta aikaa laskea ja taivuttaa hiilidioksidipäästökäyrää, jottei maapallo syöksyisi ennalta-arvaamattomuuksien kuiluun. Viivi Värn kirjoittaa, että viheliäiden ympäristöongelmien ratkaisemiseen ajoissa vaaditaankin myös perusteellista asennemuutosta.
Ihminen luonnon luo tai luonto ihmisen luo
Joko ihmiset tulee tuoda luonnon luo tai luonto ihmisen luo – vahvistamalla luonnon läsnäoloa kaupunkielämässä tuetaan ympäristön kannalta myönteisten luontosuhteiden murrosta. Lapsista muutos on hyvä aloittaa, mutta se edellyttää, että lapset pääsevät luontoon, pohtii Aino Viitanen artikkelissaan.
Antroposeenista posthumanismiin
Ihmisen ja ei-inhimillisen luonnon vastavuoroisuuteen ja keskinäisriippuvuuteen perustuva ekopolitiikka voisi kannustaa meidät ajamaan muidenkin olentojen etuja ja herkistymään niiden omaehtoiselle toimijuudelle, kirjoittaa oikeustieteen opiskelija Markus Susi.
Miten metsänomistajien metsäsuhde rakentuu?
Maantieteen opiskelija Riikka Talvinen tarkastelee metsänomistajien metsäsuhteen rakentumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Vesijalanjäljillä – piiloveden kulutus voi pahentaa vesistressiä
Vaikka kiinnittäisi kotona huomiota vedenkulutukseensa ja pyrkisi toimimaan säästeliäästi, voi kulutusvalinnoillaan olla pahentamassa vesistressiä jossakin maapallon toisella laidalla, kirjoittaa ympäristöoikeuden opiskelija Pihla Oivanen.
Huomaamaton luonnonsuojelu lisää luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä
Luonnon suojeleminen ja kestävämpään elämäntapaan siirtyminen voi tuntua kansalaisista arjen kiireessä epätoivotulta vastuuttamiselta, kirjoittaa ympäristöpolitiikan opiskelija Milla Ojala ja pohtii voisiko huomaamaton luonnonsuojelu olla ratkaisu ongelmaan.
Susiviha suomalaisissa
Historian opiskelija Joosua Lahti tarkastelee susivihaa ja siihen liittyviä piirteitä muun muassa uutisten ja nettikirjoittelun pohjalta. Hänen mukaansa oikea susien pelko on todennäköisesti vähäisempää kuin todellisuudessa annetaan ymmärtää.
Syitä susivihan taustalla
On viime kädessä asenteista kiinni, mahtuvatko susi ja ihminen samoille elinalueille, kirjoittaa kulttuuriantropologian opiskelija Emilia Sillanpää ja pohtii susivihan syitä tekstissään.
Versus
Versus on maantiedettä, aluetiedettä ja yhteiskunnallista ympäristötutkimusta yleistajuistava verkkojulkaisu, joka luo tilaa argumentoivalle ja moniääniselle dialogille.
Avainsanat
Kustantavat seurat