Risteyksessä on Versuksen ja Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran (AYS) lanseeraama teemajulkaisusarja. Sen ytimenä on AYS:n toimittaman Alue & Ympäristö -lehden Risteyksessä-osio, joka kokoaa yhteen lehdessä aiemmin julkaistuja tutkimusartikkeleita ja niiden kirjoittajia. Risteyksessä-artikkeleissa tutkijat pohtivat, mitä heidän tutkimusaiheilleen kuuluu nyt. Niiden pohjalta tuotetaan myös uutta, populaaria sisältöä Versukseen, kun asiantuntijat ja edustajat eri näkökulmista pääsevät kommentoimaan juttuja Tiededebattien muodossa.
Ympäristökriisien aikakaudella tarvitsemme enemmän kuin koskaan ajankohtaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia aiheita tulkitsevia tutkijoita. Risteyksessä-sarjalla haluamme olla osa ratkaisua ja luomassa tutkittuun tietoon perustuvaa keskustelua ajankohtaisista ympäristö- ja kestävyysaiheista. Sen lisäksi, että nostamme esiin tutkittua tietoa, tarjoilemme sen myös helposti saavutettavassa ja ymmärrettävässä muodossa.
Ensimmäinen Risteyksessä-teema vuonna 2022 käsittelee soidensuojelua ja suopolitiikkaa. Vuoden 2023 teemana on paikallisuus.
Konseptia toteutetaan Suomen tiedekustantajien liiton myöntämien kohdeapurahojen avulla.
Otsikkokuva: James Wheeler / Pexels
Risteyksessä-julkaisut:
2023: Paikallisuus
Risteyksessä-sarjan teemana on tänä vuonna paikallisuus. Seitsemän tutkijaa kirjoittavat mm. luonnonvarojen hyödyntämisestä, ruoantuotannosta ja -kulutuksesta, ilmastotoimijuudesta, kokemustiedosta ja matkailusta.
Millainen merkitys lähiruoalla oli 15 vuotta sitten, onko sen merkitys muuttunut? Onko Ukrainan sota vaikuttanut lähiruoan merkitykseen? Miten paikallinen ruoka määritellään ja miten paljon paikallinen ruoka voi olla riippuvaista ei-paikallisista, jopa globaaleista tuotantopanoksista?
Inarin metsistä on kamppailtu vuosikymmeniä. Tämä kertoo, että alueella harjoitettua metsätaloutta ei voi pitää kovinkaan kestävänä. Viimeaikaiset tapahtumat Inarissa osoittavat, että metsäpolitiikasta on siirryttävä maapolitiikkaan, joka huomioi paremmin metsien ja muiden luonnonvarojen paikalliset merkitykset ja tarpeet. Kuunneltavissa myös audioartikkelina.
Lapin erämaiden hiljaisuus on tärkeää poronhoidolle, perinteisen tiedon säilymiselle sekä ihmisten hyvinvoinnille. Kuunneltavissa myös audioartikkelina.
Paikallisyhteisöt ovat tärkeitä kestävyysmurroksen toimeenpanijoita ja suunnannäyttäjiä. Se on myös tapa ihmisille osallistua ilmastotyöhön. HINKU-kunnissa on tehty tärkeää työtä, joka osoittaa ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollisuuden ja järkevyyden. Kasvokkaiset kontaktit ja keskinäisriippuvuuden tunnistaminen avaavat ilmastotyön ovia ihmisille, joita ei yleensä pidetä ilmastoaktivisteina. Kuunneltavissa myös audioartikkelina.
Miten paikallinen ruoka määritellään ja ketkä sitä ostavat? Mikä merkitys on paikallisella ruoantuotannolla? Kuunneltavissa myös audioartikkelina.
Yhteiskunnallinen tilanne määrittää paikallisuuden merkitystä. Paikallisen elintarviketuotannon ja lähiruoan kehittämistyössä ovat korostuneet aluetalouden ja työllisyyden näkökulmat viimeisen 15 vuoden aikana. Nyt toimintaa on syytä tarkastella entistä enemmän myös yhteiskunnallisen vakauden ja kriisinkestävyyden näkökulmista. Kuunneltavissa myös audioartikkelina.
Globaalin matkailun kasvu haastaa paikallisuutta ja matkailutalouden kestävyyttä. Nykyisen ilmastokriisin maailmassa kestävän matkailun kehittäminen vaatii uusia radikaaleja innovaatioita. Kuunneltavissa myös audioartikkelina.
2022: Soiden suojelu ja suopolitiikka
Risteyksessä on Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran ja Versus-verkkojulkaisun yhteistyössä toteuttama julkaisusarja. Ensimmäinen Risteyksessä-sarja käsittelee soita, soidensuojelua ja suopolitiikkaa.
Soiden ennallistaminen on tärkeä työkalu luontohaittojen korjaamisessa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Suomen Luontopaneelin Janne Kotiaho ja Ilona Laine kertovat paneelin heinäkuussa 2021 julkaisemasta raportista, joka tarkastelee soiden ennallistamisen suoluonto-, vesistö- ja ilmastovaikutuksia.
Suomessa turve on perinteisesti nähty kallisarvoisena lämmön, vaurauden ja hyvinvoinnin lähteenä, mutta nyt ilmastonmuutos luo painetta luopua nopeasti turpeen energiakäytöstä. Saavatko turvetuottajat heille luvatun oikeudenmukaisen siirtymän? Entä tuoko Ukrainan sota turve-energian sittenkin takaisin?
Voidaanko suojeltujen soiden ennallistamisvelka rahoittaa ekologisen kompensaation keinoin? Ennallistamistoimien oikeudelliset velvoitteet vaikuttavat lisäisyyden arviointiin.
Turvetuotannon edustajat ovat vaikuttavassa asemassa turpeennostoa sääntelevässä ohjaus- ja päätöksentekojärjestelmässä. Sen sijaan turpeen nostamisen aiheuttamasta vesien pilaamisesta haittoja kokeneet kansalaisryhmät on pidetty visusti järjestelmän ulkopuolella.
Podcastissa keskustellaan Sakari Möttösen, Esa Konttisen ja Miikka Salon kanssa siitä, miksi turvetuotanto on aiheuttanut konflikteja ja miten kansalaiset ovat pyrkineet ja pystyneet vaikuttamaan turvetuotannon ympäristövaikutuksiin.
Toisessa Risteyksessä-podcast-jaksossa Sakari Möttönen, Esa Konttinen ja Miikka Salo pohtivat tutkijan roolia ympäristökonfliktissa aiemman tutkimustyönsä pohjalta. Puntaroimme myös mitä tutkija voi oppia kansalaisilta ja miksi tutkimustietoa tulisi julkaista ymmärrettävästi.
Risteyksessä on Versuksen ja Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran (AYS) lanseeraama teemajulkaisusarja. Sen ytimenä on AYS:n toimittaman Alue & Ympäristö -lehden Risteyksessä-osio, joka kokoaa yhteen lehdessä aiemmin julkaistuja tutkimusartikkeleita ja niiden kirjoittajia. Risteyksessä-artikkeleissa tutkijat pohtivat, mitä heidän tutkimusaiheilleen kuuluu nyt. Niiden pohjalta tuotetaan myös uutta, populaaria sisältöä Versukseen, kun asiantuntijat ja edustajat eri näkökulmista pääsevät kommentoimaan juttuja Tiededebattien muodossa.
Ympäristökriisien aikakaudella tarvitsemme enemmän kuin koskaan ajankohtaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia aiheita tulkitsevia tutkijoita. Risteyksessä-sarjalla haluamme olla osa ratkaisua ja luomassa tutkittuun tietoon perustuvaa keskustelua ajankohtaisista ympäristö- ja kestävyysaiheista. Sen lisäksi, että nostamme esiin tutkittua tietoa, tarjoilemme sen myös helposti saavutettavassa ja ymmärrettävässä muodossa.
Ensimmäinen Risteyksessä-teema vuonna 2022 käsittelee soidensuojelua ja suopolitiikkaa. Vuoden 2023 teemana on paikallisuus.
Konseptia toteutetaan Suomen tiedekustantajien liiton myöntämien kohdeapurahojen avulla.
Otsikkokuva: James Wheeler / Pexels
Risteyksessä-julkaisut:
2023: Paikallisuus
Risteyksessä-sarjan teemana on tänä vuonna paikallisuus. Seitsemän tutkijaa kirjoittavat mm. luonnonvarojen hyödyntämisestä, ruoantuotannosta ja -kulutuksesta, ilmastotoimijuudesta, kokemustiedosta ja matkailusta.
Podcast: Ruoantuotanto, paikallisuus ja turva – RISTEYKSESSÄ
Millainen merkitys lähiruoalla oli 15 vuotta sitten, onko sen merkitys muuttunut? Onko Ukrainan sota vaikuttanut lähiruoan merkitykseen? Miten paikallinen ruoka määritellään ja miten paljon paikallinen ruoka voi olla riippuvaista ei-paikallisista, jopa globaaleista tuotantopanoksista?
Inarin metsäkonfliktia voidaan tarkastella ”maapolitiikkana”
Inarin metsistä on kamppailtu vuosikymmeniä. Tämä kertoo, että alueella harjoitettua metsätaloutta ei voi pitää kovinkaan kestävänä. Viimeaikaiset tapahtumat Inarissa osoittavat, että metsäpolitiikasta on siirryttävä maapolitiikkaan, joka huomioi paremmin metsien ja muiden luonnonvarojen paikalliset merkitykset ja tarpeet. Kuunneltavissa myös audioartikkelina.
Lapin erämaiden hiljaisuus on tärkeää poronhoidolle, perinteisen tiedon säilymiselle sekä ihmisten hyvinvoinnille. Kuunneltavissa myös audioartikkelina.
Paikallinen ilmastotoiminta kymmenen vuoden perspektiivistä
Paikallisyhteisöt ovat tärkeitä kestävyysmurroksen toimeenpanijoita ja suunnannäyttäjiä. Se on myös tapa ihmisille osallistua ilmastotyöhön. HINKU-kunnissa on tehty tärkeää työtä, joka osoittaa ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollisuuden ja järkevyyden. Kasvokkaiset kontaktit ja keskinäisriippuvuuden tunnistaminen avaavat ilmastotyön ovia ihmisille, joita ei yleensä pidetä ilmastoaktivisteina. Kuunneltavissa myös audioartikkelina.
Miten paikallinen ruoka määritellään ja ketkä sitä ostavat? Mikä merkitys on paikallisella ruoantuotannolla? Kuunneltavissa myös audioartikkelina.
Paikallisia ruokajärjestelmiä kehitetään nyt vahvemman talouden ja turvallisuuden toivossa
Yhteiskunnallinen tilanne määrittää paikallisuuden merkitystä. Paikallisen elintarviketuotannon ja lähiruoan kehittämistyössä ovat korostuneet aluetalouden ja työllisyyden näkökulmat viimeisen 15 vuoden aikana. Nyt toimintaa on syytä tarkastella entistä enemmän myös yhteiskunnallisen vakauden ja kriisinkestävyyden näkökulmista. Kuunneltavissa myös audioartikkelina.
Globaalin matkailun kasvu haastaa paikallisuutta
Globaalin matkailun kasvu haastaa paikallisuutta ja matkailutalouden kestävyyttä. Nykyisen ilmastokriisin maailmassa kestävän matkailun kehittäminen vaatii uusia radikaaleja innovaatioita. Kuunneltavissa myös audioartikkelina.
2022: Soiden suojelu ja suopolitiikka
Risteyksessä on uusi suomalaisen ympäristökeskustelun kohtaamispaikka
Risteyksessä on Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran ja Versus-verkkojulkaisun yhteistyössä toteuttama julkaisusarja. Ensimmäinen Risteyksessä-sarja käsittelee soita, soidensuojelua ja suopolitiikkaa.
Suoluonnon turvaaminen edellyttää ennallistamista ja suojelua
Soiden ennallistaminen on tärkeä työkalu luontohaittojen korjaamisessa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Suomen Luontopaneelin Janne Kotiaho ja Ilona Laine kertovat paneelin heinäkuussa 2021 julkaisemasta raportista, joka tarkastelee soiden ennallistamisen suoluonto-, vesistö- ja ilmastovaikutuksia.
Suomessa turve on perinteisesti nähty kallisarvoisena lämmön, vaurauden ja hyvinvoinnin lähteenä, mutta nyt ilmastonmuutos luo painetta luopua nopeasti turpeen energiakäytöstä. Saavatko turvetuottajat heille luvatun oikeudenmukaisen siirtymän? Entä tuoko Ukrainan sota turve-energian sittenkin takaisin?
Voidaanko suojeltujen soiden ennallistamisvelka rahoittaa ekologisen kompensaation keinoin? Ennallistamistoimien oikeudelliset velvoitteet vaikuttavat lisäisyyden arviointiin.
Turvekiista paljastaa demokratian puutteita
Turvetuotannon edustajat ovat vaikuttavassa asemassa turpeennostoa sääntelevässä ohjaus- ja päätöksentekojärjestelmässä. Sen sijaan turpeen nostamisen aiheuttamasta vesien pilaamisesta haittoja kokeneet kansalaisryhmät on pidetty visusti järjestelmän ulkopuolella.
Podcastissa keskustellaan Sakari Möttösen, Esa Konttisen ja Miikka Salon kanssa siitä, miksi turvetuotanto on aiheuttanut konflikteja ja miten kansalaiset ovat pyrkineet ja pystyneet vaikuttamaan turvetuotannon ympäristövaikutuksiin.
Toisessa Risteyksessä-podcast-jaksossa Sakari Möttönen, Esa Konttinen ja Miikka Salo pohtivat tutkijan roolia ympäristökonfliktissa aiemman tutkimustyönsä pohjalta. Puntaroimme myös mitä tutkija voi oppia kansalaisilta ja miksi tutkimustietoa tulisi julkaista ymmärrettävästi.
Versus
Versus on maantiedettä, aluetiedettä ja yhteiskunnallista ympäristötutkimusta yleistajuistava verkkojulkaisu, joka luo tilaa argumentoivalle ja moniääniselle dialogille.
Avainsanat
Kustantavat seurat
Globaalin matkailun kasvu haastaa paikallisuutta
Paikallisia ruokajärjestelmiä kehitetään nyt vahvemman talouden ja turvallisuuden toivossa
Paikallista ruokaa paikkaan sitoutuneille