Tätä kysyy vuoden 2021 Maailman vesipäivän kampanja. Maailman vesipäivää on vietetty 22. maaliskuuta vuodesta 1993 lähtien YK:n yleiskokouksen julistuksella. Se kumpusi tarpeesta muistuttaa puhtaan veden merkityksestä sekä kestävästä vesivarojen käytöstä. Tämän vuoden teemaksi YK valitsi veden arvon ja sen moninaiset merkitykset.
Vesi-aiheen tutkijaa teemavuoden valinta ilahduttaa. Kansainvälisessä vesipolitiikassa ja vesivarojen hallinnassa vettä on viime vuosikymmeninä tarkasteltu pitkälti taloudellisen hyödyn linssinen läpi. Veden muut merkitykset ovat jääneet varjoon.
Vesi on määrittänyt ihmiskunnan historian kehitystä sen alkumetreiltä lähtien. Se on sanellut asuinpaikkamme, mahdollistanut kaupankäynnin, muovannut kulttuureja ja uskontoja. Olemme kulkeneet tuhansia vuosia veden rinnalla muokaten toinen toisiamme. Tänä päivänä veden merkitysten kirjo eri puolella maailmaa onkin muodostunut valtavan rikkaaksi.
Myös monissa tämän päivän vesikonflikteissa on pohjimmiltaan kyse arvojen yhteentörmäyksestä. Tutkimusmaassani Perussa leimahtaa vuosittain kymmeniä veteen liittyviä kiistoja. Osapuolina ovat useimmiten alkuperäiskansat tai pienviljelijäyhteisöt sekä kaivos-, öljy- ja maatalousteollisuuden yhtiöt. Paikallisia ihmisiä ajaa protestoimaan usein se, ettei heidän vesiarvojaan kuunnella teollisuushankkeissa.
Alkuperäiskansat niin Perussa kuin muualla maailmassa eivät tee erottelua veden ja ihmisen välille. Jokien, järvien ja merien vesisyklien virtaus nähdään erottamattomana osana elämän kiertoa. Joen tukkiva pato tai kaivoksen saastuttama järvi särkee harmonisen yhteiselon. Perun Andien ja Amazonin pienviljelijäkylissä vesi on elinkeinon ehdon lisäksi tärkeässä roolissa yhteisön sosiaalisten suhteiden ylläpitäjänä.
Kerran kenttätyöjaksollani Andien vuoristokylissä eräs pienviljelijäherra kuvasi minulle tuohtuneena epäonnistuneita kastelukanaalin avajaisia. Seremonia jäi tyngäksi maatalousministeriön virkamiesten hoputtaessa vieressä. Andien alueella viljelijäyhteisöjen elo keskittyy pitkälti juuri kastelukanaalien ympärille. Peltojen kastelun lisäksi, kanaalin varrelle kokoonnutaan yhdessä kylän tärkeisiin tapahtumiin ja juhliin. Uudelle kastelukanaalille järjestettävä seremonia on tärkeä perinne, jolla osoitetaan kiitosta vedelle.
Yhden universaalin, usein länsimaissa määritellyn, veden arvon määritelmän istuttaminen eri puolelle maapalloa on ongelmallista. Pahimmillaan se johtaa hyvin eriarvoiseen vesivarojen jakautumiseen ja romuttaa veden ympärille muodostuneita elämäntapoja. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat paineet vesivarojen riittävyydelle vain kärjistävät tilannetta.
Viime vuosina eri puolella maailmaa on tehty uudenlaista vesiajattelua edistäviä aloitteita. Vuonna 2017 Maori-alkuperäiskansan maiden läpi virtaavalle Whanganuijoelle myönnettiin Uudessa-Seelannissa juridiset oikeudet. Samana vuonna myös Kolumbia ja Intia seurasivat esimerkkiä. Vuonna 2019 Bangladesh julisti ensimmäisenä maailmassa kaikki maansa joet oikeushenkilöiksi.
On tärkeä esitys askel, että myös YK:n tasolla halutaan nyt ymmärtää mitä vesi merkitsee erilaisissa olosuhteissa eläville moninaisille ihmisryhmille. Vain kuulemalla ja sovittamalla yhteen erilaisia vesimaailmoja voimme rakentaa kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa veden hallintaa.
ANNA MARJAANA HEIKKINEN
KUVA: JOSEPH D’MELLO/UNSPLASH
Anna Marjaana Heikkinen on globaalin kehitystutkimuksen väitöskirjatutkija ja Versuksen toinen päätoimittaja.
Mitä vesi merkitsee sinulle?
Tätä kysyy vuoden 2021 Maailman vesipäivän kampanja. Maailman vesipäivää on vietetty 22. maaliskuuta vuodesta 1993 lähtien YK:n yleiskokouksen julistuksella. Se kumpusi tarpeesta muistuttaa puhtaan veden merkityksestä sekä kestävästä vesivarojen käytöstä. Tämän vuoden teemaksi YK valitsi veden arvon ja sen moninaiset merkitykset.
Vesi-aiheen tutkijaa teemavuoden valinta ilahduttaa. Kansainvälisessä vesipolitiikassa ja vesivarojen hallinnassa vettä on viime vuosikymmeninä tarkasteltu pitkälti taloudellisen hyödyn linssinen läpi. Veden muut merkitykset ovat jääneet varjoon.
Vesi on määrittänyt ihmiskunnan historian kehitystä sen alkumetreiltä lähtien. Se on sanellut asuinpaikkamme, mahdollistanut kaupankäynnin, muovannut kulttuureja ja uskontoja. Olemme kulkeneet tuhansia vuosia veden rinnalla muokaten toinen toisiamme. Tänä päivänä veden merkitysten kirjo eri puolella maailmaa onkin muodostunut valtavan rikkaaksi.
Myös monissa tämän päivän vesikonflikteissa on pohjimmiltaan kyse arvojen yhteentörmäyksestä. Tutkimusmaassani Perussa leimahtaa vuosittain kymmeniä veteen liittyviä kiistoja. Osapuolina ovat useimmiten alkuperäiskansat tai pienviljelijäyhteisöt sekä kaivos-, öljy- ja maatalousteollisuuden yhtiöt. Paikallisia ihmisiä ajaa protestoimaan usein se, ettei heidän vesiarvojaan kuunnella teollisuushankkeissa.
Alkuperäiskansat niin Perussa kuin muualla maailmassa eivät tee erottelua veden ja ihmisen välille. Jokien, järvien ja merien vesisyklien virtaus nähdään erottamattomana osana elämän kiertoa. Joen tukkiva pato tai kaivoksen saastuttama järvi särkee harmonisen yhteiselon. Perun Andien ja Amazonin pienviljelijäkylissä vesi on elinkeinon ehdon lisäksi tärkeässä roolissa yhteisön sosiaalisten suhteiden ylläpitäjänä.
Kerran kenttätyöjaksollani Andien vuoristokylissä eräs pienviljelijäherra kuvasi minulle tuohtuneena epäonnistuneita kastelukanaalin avajaisia. Seremonia jäi tyngäksi maatalousministeriön virkamiesten hoputtaessa vieressä. Andien alueella viljelijäyhteisöjen elo keskittyy pitkälti juuri kastelukanaalien ympärille. Peltojen kastelun lisäksi, kanaalin varrelle kokoonnutaan yhdessä kylän tärkeisiin tapahtumiin ja juhliin. Uudelle kastelukanaalille järjestettävä seremonia on tärkeä perinne, jolla osoitetaan kiitosta vedelle.
Yhden universaalin, usein länsimaissa määritellyn, veden arvon määritelmän istuttaminen eri puolelle maapalloa on ongelmallista. Pahimmillaan se johtaa hyvin eriarvoiseen vesivarojen jakautumiseen ja romuttaa veden ympärille muodostuneita elämäntapoja. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat paineet vesivarojen riittävyydelle vain kärjistävät tilannetta.
Viime vuosina eri puolella maailmaa on tehty uudenlaista vesiajattelua edistäviä aloitteita. Vuonna 2017 Maori-alkuperäiskansan maiden läpi virtaavalle Whanganuijoelle myönnettiin Uudessa-Seelannissa juridiset oikeudet. Samana vuonna myös Kolumbia ja Intia seurasivat esimerkkiä. Vuonna 2019 Bangladesh julisti ensimmäisenä maailmassa kaikki maansa joet oikeushenkilöiksi.
On tärkeä esitys askel, että myös YK:n tasolla halutaan nyt ymmärtää mitä vesi merkitsee erilaisissa olosuhteissa eläville moninaisille ihmisryhmille. Vain kuulemalla ja sovittamalla yhteen erilaisia vesimaailmoja voimme rakentaa kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa veden hallintaa.
ANNA MARJAANA HEIKKINEN
KUVA: JOSEPH D’MELLO/UNSPLASH
Takaisin ylös ↑
Voiko Natura-suojelun romuttaa reilusti? Oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksia maankäytön ristipaineissa
Globaalin matkailun kasvu haastaa paikallisuutta
Ovatko asumismieltymykset kohtuullistumassa?