Lukuaika: 5 min.
Versus-verkkojulkaisu ja Alue- ja ympäristötutkimuksen seura (AYS) järjestivät lukuvuonna 2020–2021 Viesti ja vaikuta -tiedeviestinnän tapahtumasarjan, jonka kurssimuotoisen toteutuksen tuloksena julkaistiin sarja eri yliopistojen perustutkinto-opiskelijoiden ja tohtorikoulutettavien populaareja tekstejä ja podcasteja.
Kurssin aikana opiskelijat työstivät omasta tutkimusaiheestaan, kiinnostuksenkohteestaan tai valmiista tieteellisestä tekstistään populaarin tuotoksen, jotka julkaistiin Versus-verkkojulkaisussa joko teksti-, audio- tai audiovisuaalisessa muodossa. Lisäksi opiskelijat osallistuivat muiden kurssilaisten tuotosten toimitustyöhön.
Kurssin aikana opiskelijat saivat kokemuksen tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta ja tutustuivat populaarin tiedejulkaisemisen prosesseihin sekä webinaarien, työpajojen että käytännön toimitustyön kautta. Tavoitteiden mukaisesti kurssin käytyään opiskelijat tunnistavat suomalaisen tiedejulkaisemisen merkityksen sekä tuntevat omat toimintamahdollisuutensa tiedeviestinnän kentällä.
Tapahtumasarjan puitteissa toteutettiin kurssin lisäksi kaksi Viesti ja vaikuta -tiedeviestinnän webinaaria. Sekä Suomenkielinen tiedejulkaiseminen -webinaarin (12.11.2020) että Populaarin tiedejulkaisemisen käytännön taitoja -webinaarin (18.2.2021) tallenteet ovat katsottavissa Versus-verkkojulkaisussa.
Tapahtumasarja on osa Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran 50. juhlavuoden ohjelmaa. Tapahtumasarja toteutettiin Suomen tiedekustantajien liiton myöntämällä apurahalla.
Viesti ja vaikuta -tiedeviestinnän kurssin julkaisut:
Korkeakouluissa on selkeä tarve tiedeviestinnän koulutukselle osana perustutkinto-opetusta. Kooste Viesti ja vaikuta -kurssin opiskelijoiden antamasta palautteesta ja tapahtumanjärjestäjien ajatuksia kurssista.
Vaikka Suomi on monin mittarein mitattuna maailman turvallisin maa, vaikuttaa kotioville tullut pandemia monen turvallisuuden tunteeseen – reilu kolmasosa suomalaisista on kokenut erittäin paljon tai melko paljon huolta koronaepidemiasta ja sen vaikutuksista.
Ulla Tuunanen tutki pro gradu -tutkielmassaan, missä lapsensa menettäneiden vanhempien suru ilmenee ja missä he surevat. Esimerkiksi kokemus itsestä osana luonnon kiertokulkua auttaa välillä näkemään myös lapsen kuoleman luonnon kiertokulun mittakaavassa.
Tilastojen lisäksi arkisen toiminnan hiilijalanjälkiä voidaan seurata ja arvioida kotitalouksien ja henkilöiden tasolla. Millaisia kestävän kulutuksen ohjauskeinoja laskurit ja räätälöity kulutustieto ovat?
Avohakkuisiin perustuva metsätalous, on yksipuolistanut metsiemme monimuotoisuutta tuntuvasti. Leevi Ahonen ehdottaa luontaisia häiriöitä jäljitteleviä metsänhoitomalleja ratkaisuksi kestävään metsänhoitoon.
Uudisrakentaminen aiheuttaa merkittävän osan ihmisen tuottamista päästöistä. Uudisrakentamiseen liittyy kuitenkin edelleen vahvoja positiivisia mielikuvia, jotka saattavat jarruttaa korjaamisen arvostuksen kehittymistä, kirjoittaa Arkkitehti Iida Kalakoski.
Tattarisuon pienteollisuusalueen värikäs historia näkyy edelleen alueen toimintatavoissa. Ympäristöpolitiikan väitöskirjatutkija Taisia Gluchskoff ehdottaa alueen ympäristöongelmien ja piilorikollisuuden kitkemiseksi viranomaisyhteistyötä, alueen toimijoiden kanssa verkostoitumista sekä valvonnan resurssien lisäämistä.
Yritysten kestävyystavoitteet julkaistaan usein erilaisissa kestävyysraporteissa. Ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opiskelija Isabella Karvinen pohtii Gazpromin kestävyysraporttien kautta sitä, kuinka ilmastonmuutos, kestävyys ja geopolitiikka liittyvät toisiinsa ja miten Gazprom käyttää hyväkseen kestävyysraportointia vaikuttaakseen energiamarkkinoihin.
Vapaaehtoiskartoituksella voi saada aikaan paljon hyvää niin omassa lähiympäristössä kuin muuallakin kirjoittaa maantieteen opiskelija Aino Saarinen. Vapaaehtoiskartoittamisessa erilaisten kohteita, kuten taloja, alueita tai palveluita lisätään kartalle satelliittikuvia ja kartoittajien paikallistuntemusta hyödyntäen.
Vesisuhde – ymmärryksemme vedestä luonnonvarana
Maantieteen opiskelijat Veera Niemi ja Katri Ollila keskustelevat Versus-podcastjaksossa vesivaroja koskevasta ajattelutavasta – vesisuhteesta ja siitä, miten se muodostuu. He pohtivat muun muassa sitä, miksi meidän tulisi olla tietoisia omasta vesisuhteestamme ja sen arkisista ilmentymistä luontosuhteen rinnalla.
Valosaaste – unohdettu ympäristöongelma
Valosaaste on maailman laajimmalle levinnein ympäristökuormitus. Mediassa ja julkisessa keskustelussa se jää kuitenkin usein vähälle huomiolle. Elina Poukka kirjoittaa tekstissään miksi valosaasteeseen tulisi suhtautua vakavasti.
Puutiainen – luonnon pieni ja sitkeä selviytyjä
Puutiaiset eli punkit nousevat mediassa usein esille levittämiensä tautien vuoksi. Väitöskirjatutkija Niko Tanski avaa puutiaisten elinolosuhteisiin ja esiintyvyyteen vaikuttavia tekijöitä.
Ihmiset eivät tunne ruoan ympäristövaikutuksia
Kuluttajan näkemykset oman ruokavalionsa ympäristövaikutuksista ovat usein virheellisiä – vaikka tutkimukset osoittavat, että lihansyönnin lopettaminen on tehokkain keino vähentää yksilön kasvihuonekaasupäästöjä, siihen ei aina tartuta. Mikä siis avuksi?
Lokaalia räppiä globaalissa kontekstissa
Rebekka Roineen pro graduun pohjautuva teksti avaa tilan representaatioista ja sosiaalisen tilan käsitettä suomiräpissä neljän artistin tai yhtyeen tuotannon kautta.
Miltä näyttää Euroopan ympäristöpääkaupunki?
Lahden kaupunki voitti Euroopan ympäristöpääkaupunki-tittelin vuodelle 2021. Ossi Kekki tutki pro gradu -työssään, mistä elementeistä ympäristökaupungin maiseman tulisi koostua.
Versus-verkkojulkaisu ja Alue- ja ympäristötutkimuksen seura (AYS) järjestivät lukuvuonna 2020–2021 Viesti ja vaikuta -tiedeviestinnän tapahtumasarjan, jonka kurssimuotoisen toteutuksen tuloksena julkaistiin sarja eri yliopistojen perustutkinto-opiskelijoiden ja tohtorikoulutettavien populaareja tekstejä ja podcasteja.
Kurssin aikana opiskelijat työstivät omasta tutkimusaiheestaan, kiinnostuksenkohteestaan tai valmiista tieteellisestä tekstistään populaarin tuotoksen, jotka julkaistiin Versus-verkkojulkaisussa joko teksti-, audio- tai audiovisuaalisessa muodossa. Lisäksi opiskelijat osallistuivat muiden kurssilaisten tuotosten toimitustyöhön.
Kurssin aikana opiskelijat saivat kokemuksen tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta ja tutustuivat populaarin tiedejulkaisemisen prosesseihin sekä webinaarien, työpajojen että käytännön toimitustyön kautta. Tavoitteiden mukaisesti kurssin käytyään opiskelijat tunnistavat suomalaisen tiedejulkaisemisen merkityksen sekä tuntevat omat toimintamahdollisuutensa tiedeviestinnän kentällä.
Tapahtumasarjan puitteissa toteutettiin kurssin lisäksi kaksi Viesti ja vaikuta -tiedeviestinnän webinaaria. Sekä Suomenkielinen tiedejulkaiseminen -webinaarin (12.11.2020) että Populaarin tiedejulkaisemisen käytännön taitoja -webinaarin (18.2.2021) tallenteet ovat katsottavissa Versus-verkkojulkaisussa.
Tapahtumasarja on osa Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran 50. juhlavuoden ohjelmaa. Tapahtumasarja toteutettiin Suomen tiedekustantajien liiton myöntämällä apurahalla.
Viesti ja vaikuta -tiedeviestinnän kurssin julkaisut:
Viesti ja vaikuta -kurssilta eväitä yleistajuiseen tiedeviestintään
Korkeakouluissa on selkeä tarve tiedeviestinnän koulutukselle osana perustutkinto-opetusta. Kooste Viesti ja vaikuta -kurssin opiskelijoiden antamasta palautteesta ja tapahtumanjärjestäjien ajatuksia kurssista.
Poikkeusaika heikentää turvallisuuden tunnetta ja lisää epätasa-arvoa
Vaikka Suomi on monin mittarein mitattuna maailman turvallisin maa, vaikuttaa kotioville tullut pandemia monen turvallisuuden tunteeseen – reilu kolmasosa suomalaisista on kokenut erittäin paljon tai melko paljon huolta koronaepidemiasta ja sen vaikutuksista.
”Siellä jossakin, mistä me ei tiedetä” – Lapsensa menettäneiden vanhempien suremisen paikkoja
Ulla Tuunanen tutki pro gradu -tutkielmassaan, missä lapsensa menettäneiden vanhempien suru ilmenee ja missä he surevat. Esimerkiksi kokemus itsestä osana luonnon kiertokulkua auttaa välillä näkemään myös lapsen kuoleman luonnon kiertokulun mittakaavassa.
Kuinka kulutustieto ja laskurit vaikuttavat kulutukseen ja sen hiilijalanjälkeen?
Tilastojen lisäksi arkisen toiminnan hiilijalanjälkiä voidaan seurata ja arvioida kotitalouksien ja henkilöiden tasolla. Millaisia kestävän kulutuksen ohjauskeinoja laskurit ja räätälöity kulutustieto ovat?
Luontaisten häiriöiden jäljillä – ekologisempia metsänhoitomalleja
Avohakkuisiin perustuva metsätalous, on yksipuolistanut metsiemme monimuotoisuutta tuntuvasti. Leevi Ahonen ehdottaa luontaisia häiriöitä jäljitteleviä metsänhoitomalleja ratkaisuksi kestävään metsänhoitoon.
Korjausrakentaminen kaipaa nostetta ja puolestapuhujia
Uudisrakentaminen aiheuttaa merkittävän osan ihmisen tuottamista päästöistä. Uudisrakentamiseen liittyy kuitenkin edelleen vahvoja positiivisia mielikuvia, jotka saattavat jarruttaa korjaamisen arvostuksen kehittymistä, kirjoittaa Arkkitehti Iida Kalakoski.
Resurssien puute heikentää Tattarisuon pienteollisuusalueen ympäristövalvontaa
Tattarisuon pienteollisuusalueen värikäs historia näkyy edelleen alueen toimintatavoissa. Ympäristöpolitiikan väitöskirjatutkija Taisia Gluchskoff ehdottaa alueen ympäristöongelmien ja piilorikollisuuden kitkemiseksi viranomaisyhteistyötä, alueen toimijoiden kanssa verkostoitumista sekä valvonnan resurssien lisäämistä.
Kestävyysraportointi vaikuttamiskeinona: ekologinen kestävyys Gazpromin geopoliittisena välineenä
Yritysten kestävyystavoitteet julkaistaan usein erilaisissa kestävyysraporteissa. Ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opiskelija Isabella Karvinen pohtii Gazpromin kestävyysraporttien kautta sitä, kuinka ilmastonmuutos, kestävyys ja geopolitiikka liittyvät toisiinsa ja miten Gazprom käyttää hyväkseen kestävyysraportointia vaikuttaakseen energiamarkkinoihin.
Vapaaehtoiskartoitus oppimisen välineenä – Mapathonit
Vapaaehtoiskartoituksella voi saada aikaan paljon hyvää niin omassa lähiympäristössä kuin muuallakin kirjoittaa maantieteen opiskelija Aino Saarinen. Vapaaehtoiskartoittamisessa erilaisten kohteita, kuten taloja, alueita tai palveluita lisätään kartalle satelliittikuvia ja kartoittajien paikallistuntemusta hyödyntäen.
Matkailumaantieteen tutkija kannustaa ottamaan mallia z-sukupolven matkailutottumuksista
Matkailuala on maailmanlaajuisesti valtava elinkeino, mutta siihen liittyy monia kestävyyteen liittyviä haasteita. Matkailumaantieteen tutkijan mielestä vanhemmilla sukupolvilla voisi olla paljon opittavaa z-sukupolven matkailijoilta.Molekyylibiologiset menetelmät tarjoavat uusia mahdollisuuksia vesistöjen tilan seurantaan
Yhä suurempi osa maailman virtaavien vesien ekologisesta tilasta on uhan alla. Molekyylibiologisilla menetelmillä voidaan saadaa uutta arvokasta tietoa vesiekosysteemien lajien tilasta, kirjoittaa Tiina Laamanen.Vesisuhde – ymmärryksemme vedestä luonnonvarana
Maantieteen opiskelijat Veera Niemi ja Katri Ollila keskustelevat Versus-podcastjaksossa vesivaroja koskevasta ajattelutavasta – vesisuhteesta ja siitä, miten se muodostuu. He pohtivat muun muassa sitä, miksi meidän tulisi olla tietoisia omasta vesisuhteestamme ja sen arkisista ilmentymistä luontosuhteen rinnalla.Urbaani luonto voi ratkaista globaalin etelän megakaupunkien haasteita
Globaalin etelän maat kaupungistuvat tällä hetkellä huimaa vauhtia. Hallitsematon urbanisaatio tekee kuitenkin megakaupunkien asukkaista erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen kaltaisille riskeille. Miten kaupunkien viherympäristöt voivat auttaa vastaamaan haasteisiin?Valosaaste – unohdettu ympäristöongelma
Valosaaste on maailman laajimmalle levinnein ympäristökuormitus. Mediassa ja julkisessa keskustelussa se jää kuitenkin usein vähälle huomiolle. Elina Poukka kirjoittaa tekstissään miksi valosaasteeseen tulisi suhtautua vakavasti.Puutiainen – luonnon pieni ja sitkeä selviytyjä
Puutiaiset eli punkit nousevat mediassa usein esille levittämiensä tautien vuoksi. Väitöskirjatutkija Niko Tanski avaa puutiaisten elinolosuhteisiin ja esiintyvyyteen vaikuttavia tekijöitä.Ihmiset eivät tunne ruoan ympäristövaikutuksia
Kuluttajan näkemykset oman ruokavalionsa ympäristövaikutuksista ovat usein virheellisiä – vaikka tutkimukset osoittavat, että lihansyönnin lopettaminen on tehokkain keino vähentää yksilön kasvihuonekaasupäästöjä, siihen ei aina tartuta. Mikä siis avuksi?Lokaalia räppiä globaalissa kontekstissa
Rebekka Roineen pro graduun pohjautuva teksti avaa tilan representaatioista ja sosiaalisen tilan käsitettä suomiräpissä neljän artistin tai yhtyeen tuotannon kautta.Tekoälyn avulla kohti kestävää yhteiskuntaa?
Tekoälyn avustamana liikkuvat autot voivat tulevaisuudessa olla arkipäivää, mutta teknologian kehityksen seuraukset voivat johtaa myös massatyöttömyyteen.Miltä näyttää Euroopan ympäristöpääkaupunki?
Lahden kaupunki voitti Euroopan ympäristöpääkaupunki-tittelin vuodelle 2021. Ossi Kekki tutki pro gradu -työssään, mistä elementeistä ympäristökaupungin maiseman tulisi koostua.Viesti ja vaikuta -webinaari: Populaarin tiedejulkaisemisen käytännön taitoja 18.2.2021
Versus-verkkojulkaisun ja Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran tiedeviestinnän tapahtumasarjan toinen webinaari käsitteli konkreettisten esimerkkien kautta populaarissa tiedeviestinnässä vaadittavia taitoja niin visuaalisesta näkökulmasta kuin audio- ja tekstimuotoisen materiaalin julkaisussa.Viesti ja vaikuta -webinaari: Suomenkielinen julkaiseminen 12.11.2020
Versus-verkkojulkaisun ja Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran tiedeviestinnän tapahtumasarjan ensimmäinen webinaari pureutui tieteelliseen kirjoittamiseen ja populaariin tiedejulkaisemiseen sekä tutkijoiden toimintamahdollisuuksiin tieteellisen viestinnän kentällä.Versus
Versus on maantiedettä, aluetiedettä ja yhteiskunnallista ympäristötutkimusta yleistajuistava verkkojulkaisu, joka luo tilaa argumentoivalle ja moniääniselle dialogille.
Avainsanat
Kustantavat seurat